Kvantti 5/98
[edellinen sivu] [sisallysluettelo]
</center></center>

Henkka kertoo mielipiteensä

Olen ollut avoimen kateellinen Fysikalenin speksiläisille. He ovat pystyneet toistuvasti kasaamaan suuren joukon innostuneita ihmisiä, joka ovat saaneet aikaan mahtavia speksejä. Näyttelijät ovat olleet osaavia ja omstartalttiiita, tanssinumerot koreografisesti hienoja ja hyvin valmisteltuja. Jopa ne harvat ymmärtämäni vitsit ovat olleet hauskoja. Tämänkin vuoden Fysikalen lähti mukavasti käyntiin, juoni alkoi hahmottua ja juttu luisti; kaikki vaikutti siis lupaavalta.

Se alkoi teipistä

Sitten kuitenkin tapahtui odottamatonta. Jostain päin kattoa putosi teippirulla keskelle näyttämöä. Näyttelijät selvittivät tilanteen kuitenkin suhteellisen luovasti, ja homma saattoi jatkua. Tämä episodi antoi kuitenkin viitettä siitä, mitä oli tulossa. Koko homma alkoi mennä vähän kerrallaan päin männikköä: näyttelijät unohtelivat vuorosanojaan ja tanssikoreografiat menivät harakoille.

Asioiden todellinen laita paljastui viimeistään puolenvälin paikkeilla yleisön huutaessa omstartin paikkaan, johon sitä ei selvästikään oltu suunniteltu. Pitkän aikaa näyttelijät vain katsoivat toisiaan ja heidän kasvojensa ilmeet suorastaan huutivat: "Minkä ihmeen takia piti tännekin lähteä?"

Todella paljon onnistuttiin kuitenkin pelastamaan muutamalla selkeästi improvisoiduilla omstartilla, mutta speksi kompuroi välillä todella pahasti. Ehkä kaikkein kamalinta katsottavaa oli ruotsalaista asekauppiasta esittäneen näyttelijän kauhea, suorastaan kolossaalinen ylinäytteleminen. Sen teki oikeasti pahaa.

Nachspex

Nachspex oli sen sijaan toista maata. Laulu raikasi, ruoka oli hyvää ja ruotsalaisten kanssa oli mukava jutella. Humpsvakar esiintyi omaan vakuuttavaan tyyliinsä ja oli muutenkin oli hauskaa. Oli virkistävää kuulla ruotsalaisten omia lauluja. Ne toivat tervetullutta vaihtelua tuttuakin tutumpiin Ta dig en vodkiin, Minneteihin ja Vesipoikien marsseihin.. Kaiken kaikkiaan nasu oli yksi hauskimmista sitseistä, joilla olen ollut. Kiitokset siitä järjestäjille ja tapahtuman eteen töitä tehneille.

Loppujen lopuksi Fysikalenista jäi melko hyvä maku suuhun ja ainakin se opetti minulle jotain tärkeätä: amatööriteatteri on amatööriteatteria, vaikka se tehtäisiinkin Ruotsissa.

Henri H. Hassi


<center><center> Kvantti 5/98
[edellinen sivu] [sisallysluettelo]