Hyvinvointiselvityksen edistymiskatsaus killan piirissä Kvantista 3/2014
Perustieteiden korkeakoulun hyvinvointiselvitys tehtiin vuosi sitten, ja raporttikin on jo puolivuotias. Tulosten perusteella hyvinkin kaksi kolmasosaa korkeakoulumme perusopiskelijoista voi pahoin tavalla tai toisella. Psyykkisesti kuormittuneita eli masennus- ja ahdistustyyppisesti oirehtivia on kolmasosa, ja he suhtautuvat kouluun ja opiskeluun negatiivisesti. Puolella opiskelijoista taas on vähintäänkin lievästi kohonnut opiskelu-uupumuksen opiskelijan burnouttin riski, joka hiukan yllättäenkin korreloi positiivisesti kilta-aktiivisuuden ja opiskelumotivaation kanssa.
Jotain olisi siis aika tehdä, mutta konkreettisia toimenpiteitä on varsin vaikea käytännössä havaita. Korkeakoulun puolesta hyvinvointiselvitykseen reagoiminen jätettiin enimmäkseen koulutusohjelmatason (anteeksi, hakukohteiden/ pääaineiden) huoleksi. Korkeakoulun opinnoista vastaavan varadekaanin Eero Elorannan kärkiä ovat olleet kurssien työmäärän seuranta ja opiskelijoiden haltuunotto -projekti, joka tosin on aloitettu jo vuoden 2011 Aallon opetuksen arvioinnin seurauksena.
Opiskelijoiden haltuunotto ei ole niin karua, kuin miltä se kuulostaa: käytännössä etenkin fuksien ja vähän muidenkin opintopistekertymiä seurataan edes jollain tavoin, korkeakoululla on ihan oikea opinto-ohjaaja, opettajatuutoreille tarjotaan tukea ja opettajille koulutusta, ja orientaatioviikkoonkin panostetaan jonkin verran. Melko lailla siis jatketaan sitä, mitä on ennenkin tehty, mutta Eero on ainakin omalla kotilaitoksellaan tutalla käynyt läpi kurssipalautteiden valossa liian työläitä kursseja. Alkuvuodesta kuultiin aika usein myös lausahdus “kymmenen pinnaa (%) pois työmäärästä”. Hyvinvointiselvitykselle on myös lupailtu jatkoa, joskin ei tarkkaa aikataulua. Korkeakoulun strategiatiekarttaluonnoksessa kuitenkin lukee “Aalto SCI students’ well-being survey conducted approximately every three years and actions taken based on the results”.
Teknillisen fysiikan ja matematiikan osalta jo aivan alkuvuodesta pidettiin killan ja henkilökunnan palaveri, jonka saldona oli toimenpidelista. Listassa mainittiin tutkinnon valinnaisten opintojen ohjaaminen, kandidaatintyö, kuormittavuus, ajankäytön suunnittelu ja opiskelutekniikat sekä fuksien haltuunotto. Jossain mää- rin hyvinvointiselvitystä on käsitelty koulutusohjelmatoimikunta KOKAssa keväällä. Maaliskuun kokouksesta Fiirumille raportoinutta Topi Kuutelaa lainaten “opintopsykologin mukaan suunnitellut toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi ovat hyviä, mutta ne pitää myös toteuttaa”. On tosin vaikea sanoa, mikä näistä ideoista on suoraan hyvinvointiselvityksen herättämä. Ainakin tutkinnon ja opetuksen laatua on mietitty.
Toukokuussa KOKA:lta konkreettisia toimenpiteitä kyseltäessä vastauksia löytyi varsin niukasti. Uusi kandiohjelmahan on aloittanut hyvinvointiselvityksen tekemisen jälkeen, fyysikkofuksien on havaittu hymyilevän, ja huhun mukaan niillä näyttäisi olevan hauskaakin! (Toimittajakunta välttää fuksien kanssa kommunikointia eikä voi vahvistaa havaintoa.) Fysiikan kandityöohjeistusta on parannettu ja aloitettujen kanditöiden tekijöihin otetaan joskus yhteyttäkin, kurssien kuormittavuutta seuraillaan, kesäkuussa katsellaan fuksien opintopistekertymiä. Ja hyvinvointiselvitys pidetään ehkä mielessä, kun uusia maisterivaiheen pääaineita suunnitellaan. Parempiakin toimenpideideoita otetaan varmasti kyllä vastaan.
Ylioppilaskuntamme puolestaan on kuluneen kevään aikana yrittänyt jalkauttaa käytäntöön käsitettä opiskelukyky, joka tarkoittaa likimain opiskelijan työkykyä. Suomen ylioppilaskuntien liiton vetämässä projektissa on siis yritetty saada yliopistot ja opiskelijatoimijat ymmärtämään, että opiskelijan hyvinvointiin ja opiskelukykyyn kannattaisi panostaa. Ihan vaikka siksikin, että opiskelija opiskelee enemmän ja paremmin, jos asia kiinnostaa ja olosuhteet ovat kohdallaan. Aiheesta on koulutettu mm. kiltojen puheenjohtajia, opintovastaavia ja fuksien kanssa peuhaavia tahoja: opiskelukykyyn vaikuttavat niin omat voimavarat, opiskelutaidot, opetustoiminta sekä opiskeluympäristö.
Koko yliopistonkin tasolla on perustettu hyvinvointityöryhmä, mutta konkretiaa saattaa olla turha odottaa yliopistotasolta. Perustieteiden korkeakoulun sisällä tehdään myös kovasti hyvinvointia liippaavaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä, jota on ollut tekemässä erityisesti monellekin tuttu matemaatikko Kirsi Peltonen. Kvantti odottaa mielenkiinnolla tulevaa, hyvinvoivaa huippuyliopistoa.
Entä kilta? Pikaisella silmäyksellä tapahtumakalenteri näyttää kohtalaisen samanlaiselta kuin aikaisempinakin vuosina, mutta ainakin kulttuuriin ja liikuntaan on tänä vuonna enemmän rahaa käytössä kuin aiemmin. Selvityksen vastauksissa oli avointa palautetta killoille monta liuskaa, joten isompiakin muutoksia voisi odottaa näkevänsä. Syytä saattaisi olla, kun kilta-aktiivisuus korreloi opiskelu-uupumuksen kanssa ja vähemmän kiltatoimintaan osallistuvilla on selkeästi negatiivisempi kuva killoista.