Categories
Uutinen

Speksikevät 2016: KY-speksi

Mitä ihmettä? Tsekkaa taustajuttu!

Speksikevään aloitti tänä vuonna KY-speksi Gloriassa. Messias-protokollan alussa ihmiskunta on tuhon partaalla, ja taustaprojisoinneilla varsin tyylikkäästi toteutettu maailmanloppu koittikin jo toisen biisin aikana. Uudessa maailmassa supertietokone PASIlla on omat suunnitelmansa, joita barbaariheimon Lekuri yrittää parhaansa mukaan estää. Barbaariheimon Tommi ja Iiro taas keskittyvät etsimään rakkautta kumpikin tavallaan, ja mukana ovat myös PASIn apuri Roni ja tietokoneen pakastamat maalaispoju Pekka ja journalisti Kati. Mieleen jäi ennen kaikkea Tommin jo ärsyttävän puoleinen pelimiehen asenne, ahkera Tinderin räpläys ja kyyniset omstartit, vaikka Lekuri olikin ehkä hahmona monipuolisin.

Speksin parhaaksi hahmoksi nousi kuitenkin timanttinen bändi viuluineen, runsaine perkussioineen ja kaksine trumpetteineen. Biisejä oli vieläpä tiheään ja paljon ja tunnelmaa rakennettiin mukavasti myös roudausmusiikeilla. Toisaalta jos musiikkia olisi harvemmassa, sen avulla saisi korostettua draaman kaarta selkeämmin. Laulun sanojen heijastaminen projektorilta muutamassa juonen kannalta olennaisessa biisissä oli erinomainen idea, kun käsiohjelmasta ei kuitenkaan show’n aikana saa mitään selvää.

Neljättä seinää (tai jossain kohtaa speksiä lavan ja yleisön väliin rakennettua ja murrettua muuria) rikottiin ahkerasti. Välillä joku näyttelijöistä sortui melkein omana itsenään omstarttaamiseen, ja ihmisten kantamisvitseihin jäi sisäpiirin makua, mutta toisen puoliajan alkupuolella absurdin puolelle menevä huumori toimi kyllä. 10.2. näytöksen yleisö oli harmillisen hiljainen, ja osaavien näyttelijöiden improvisaatiota olisin voinut katsella enemmänkin. KY-speksi tarjosi myös tähän mennessä parhaan tiivistyksen AYY:n ja KY-säätiön omaisuuskiistasta: “omstart omaisuuskiista!”, johon näyttelijät laukkua toisiltaan repien “tää on mun!” “eikä oo!”

Miljöönvaihdokset postapokalyptisen roskakasan, onnenonkijaheimon kodin ja tutkimuslaitos Syndikanssin syövereiden välillä hoituivat taustaprojisointien, muutaman isomman lavasteen ja tummapukuisten ninjojen avulla sutjakasti. Visuaalisesta puolesta erityisesti ihastuin barbaariheimon komentajan ulkonäköön, ja Lady Gaga toimii näköjään edelleen. Tietokoneen konemaiseksi käsiteltyyn ääneen olisi kyllästynyt paljon nopeammin ilman taustalle heijastettua liikkuvaa ääntä. Moni pieni yksityiskohta ilahdutti. Kiitämme erityisesti “Maksettu mainos” -laulunpätkää, yllättävien teknisten ongelmien selättämistä yksipyöräisellä, tanssijoiden vatsalihaksia, bändin osallistumista tanssiin ja kuha-vitsien paheksumista.

Kaiken kaikkiaan Messias-protokolla oli kelpo avaus tälle keväälle, mutta jäämme innolla odottamaan tulevaa – seuraavana sarjassa vuorossa Humanistispeksi!

Arvostelun kirjoitti Elsa Mannila, elsa piste mannila ät gmail piste com