Metkan (eli Metropolia-ammattikorkeakoulun) speksi on ainakin tämän kevään speksiaiheissa poikkeuksellinen: se sijoittuu vain ja ainoastaan pääkaupunkiseudun nykyhetkeen, ja kaikki hahmot ovat melko tavallisia ihmisiä. Päähenkilö Katri, rahapulainen opiskelija, joutuu etsimään uusia tulonlähteitä, päätyy halaamaan palkkaa vastaan, ja joutuu kohtaamaan läheisyydenkammonsa. Esitystä kannattelivat hahmot, toimiva dialogi ja tasaisen erinomaiset näyttelijät. Juonen kaari toimi, ja hahmojen välillä oli hauskoja yhteyksiä. Vaikkapa Katrin yhden yön tapaus Petteri ensimmäisestä kohtauksesta löysi vielä hoitamaan Katria ja lopulta kaverin kainaloon. Ja kyllähän onnellinen loppu speksiin kuuluu, vaikka vähän ennalta-arvattava olisikin. (Mutta tekisikö joku joskus oikean tragedian?)
Pääkaupunkiseudun tarjonnan lisäksi täällä taitaa käydä kevään aikana kiertueella ainakin 6 muuta speksiä, mutta valitettavasti arvostelijamme eivät millään ehdi niitä kaikkia katsomaan. Tällä kertaa arvosteluissa on vuorossa yksi kevään Turun-vieraista eli sikäläisen oikeustieteellisen tiedekunnan Lex Spex, jonka Helsingin-näytös oli Gloriassa 10.3.2016. Lex Spex oli Peikkometsän pakolaisissaan uskaltanut tarttua vaikeaan aiheeseen eli pakolaiskriisiin ja onnistui siinäpä vielä hyvin.
Valtsikan speksi 2016 oli ajankohtainen: “Yhteistä on vain raja” sijoittuu lähitulevaisuuden kahtiajakautuneeseen Suomeen, jossa Helsingin vapaakaupunki ja Inno-Suomi suhtautuvat toisiinsa pelon ja epäilyksen sekoituksella. Speksi ei kuitenkaan ollut varsinaisen kantaaottava, ellei ääripäiden näyttämistä ärsyttävinä lasketa kannanotoksi. Näyttelijöitä tässä speksissä oli lähemmäs parikymmentä ja hahmoja vielä muutama enemmän, mutta yhtään kovin samaistuttavaa heistä ei löytynyt. Helsingin asukkaista oli tehty räikeisiin hippivaatteisiin pukeutuvia teinejä, ja Inno-Suomen puolelta löytyi enimmäkseen byrokraatteja. Varsinkin helsinkiläisten huutavanpuoleinen puhetyyli kävi itselleni näytöksen loppua kohti varsin rasittavaksi. Tämä lienee ollut aivan tietoinen valinta, ei ääripäiden varmasti ollut tarkoituskaan olla samaistuttavia.
Kvantin keksimien tietojen mukaan sairauspäivärahan kestoa voidaan olla pidentämässä ja siirtämässä lainapainotteiksi, mikäli selitysmies Toope Muusihalon esitykset toteutetaan. Taustalla ovat hallituksen pyrkimykset säästää sairauspäivärahan kuluista 400 miljoonaa euroa. Leikkaus olisi laajuudessaan kolmasosa eli reilu neljännes sairauspäivärahan kokonaiskustannuksista.
Onneksi päätin ruveta speksikriitikoksi. Vuoden 2016 Humanistispeksiä Metsä on nimittäin ilo kehua mahdollisimman julkisesti, vaikka siitä ei olekaan helppo kirjoittaa. Se oli nimittäin lyhyesti sanottuna aivan käsittämättömän hyvä. Paljon helpompaa olisi luetella ne muutamat harvat asiat, joista en pitänyt, ja todeta kaiken muun olleen loistavaa. Yritetään nyt kuitenkin, vaikka en ehkä osaakaan tehdä näkemälleni oikeutta, ja kaiken kiittämiseen tarvitsisi huomattavasti pidemmän tekstin!
Kuudennessa Humanistispeksissä lapsuudenystävät kohtaavat Suomen sisällissodassa (omstart sisällissodan eri nimitykset!) eri puolilla, ja valkoisten puolelle vastentahtoisesti liittynyt Elias pakenee metsän siimekseen. Sotilaiden lisäksi Kansallisteatterin näyttämöllä nähdään metsän henkiä Näkistä ja Hiidestä alkaen kaikenlaisiin eläinhahmoihin. Ensimmäisellä puoliajalla itse juoni eteni varsin hitaasti, mutta tylsää ei silti tullut, ja toisella puoliajalla päästiin vähän enemmänkin vauhtiin. Ei ollut siis aihekaan aivan kevyimmästä päästä, vaikka ehkäpä juuri humanisteista löytyy taitoa yhdistää suomalaista historiaa ja mytologiaa tähän komediagenreen.
Selvitysmies professori Uusitalo ehdotti tiistaina, että korkeakouluopiskelijoiden opintorahasta leikattaisiin jatkossa noin 80 euroa kuukaudessa verrattuna nykytilanteeseen, pudottaen opintorahan nykyisestä 336 eurosta ja 76 sentistä kuukaudessa 250 euroon ja 28 senttiin kuukaudessa. Tämä leikkaus olisi osa muita tuen ehtojen tiukentamista, kuten tukikuukausien enimmäismäärän pudottamista 45 tukikuukauteen (5 × 9 kuukautta, eväten mahdollisuuden nostaa opintorahaa kesäisin niiltä jotka pyrkivät valmistumaan nimelliseen valmistumisaikaan). Lisäksi kunkin tukikuukauden aikana olisi suoritettava 6 opintopistettä nykyisen 5 opintopisteen sijaan. Verrattuna aikaisempiin muutoksiin, kuten esimerkiksi vuoden 2014 minimiopintosuoritusvaatimuksen nostamisen 4,8 opintopisteestä 5,0 opintopisteeseen kuukaudessa, nämä uudet muutokset ovat huomattavan suuria. Ottamatta suoraan kantaa itse muutokseen, visualisoidaan kuinka paljon tai vähän 250 euroa oikeastaan on vuonna 2015 niin sanotussa menneen maailman rahassa.
Kuva 1: Ehdotetun opintorahan nimellisarvo, jos ehdotus olisi tehty aikaisemmin. Kuvaaja kattaa ns. nykymarkan vuodet 1963–2001 ja euroajan 2002–. Kuten tästä kuvasta hyvin nähdään, muuntokerroin 5.94573 mk/€ pätee vain nimellisarvolle, ostovoiman kannalta esimerkiksi yksi vuoden 1974 markka vastaa noin 4,80 vuoden 2001 markkaa tai yhtä nykyeuroa. Näin ollen vuonna 1974 olisi ehdotettu vastaavasti noin 260 markan opintotukea, tai vuonna 2002 noin 205 euron tukea.
Tämän kirjoituksen suurena inspiraation lähteenä toimi tässä anonyymiksi jäävä 1970-luvun opiskelija, jonka reaktio uutiseen opintotuen leikkauksista kiteytyi oleellisesti seuraavan väittämän ympärille: jos minä olisin saanut silloin valtiolta 250 euroa, eli yli 1000 markkaa silloista rahaa kuukaudessa, niin se olisi ollut käsittämättömän paljon. Tutkitaan.
Fyysikkokillan puheenjohtaja Hannu Pantsar ja TEKin opiskelijakenttäasiamies Essi Puustinen iloisina yhteistyöhön palaamisen johdosta.
Fyysikkokilta (FK) on eilen 1.3.2015 vuosikokouksessaan päättänyt palata yhteistyöhön Tekniikan akateemisten (TEK) kanssa. TEK on Fyysikkokillalle arvokas yhteistyökumppani: TEKin kautta Fyysikkokillalla ja sen jäsenillä on mahdollisuus olla mukana muovaamassa huomisen työelämää. Kokouksessa arvioitiin, että TEK on osoittanut yhteistyöhalukkuutensa ja arvostuksensa opiskelijakenttää kohtaan. FK on myös aktivoitunut TEK-yhteistyössä aivan uudella tavalla, ja monet aiemmin koetuista vaikuttamisen vaikeuksista johtuivat vain olemassa olevien kanavien vajavaisesta hyödyntämisestä. TEK on hyväksynyt Fyysikkokillan paluun ja ilmoittanut olevansa avoin yhteistyön parannusehdotuksille.
Ylioppilaskunta siirtyy TYTTÖ- ja POIKA-tunnisteisiin teekkarilakkeihin. Syyksi on ilmoitettu halu vaihtaa kokardi modernimpaan ja välttää opiskelijoiden hämmentymistä. Ylioppilaskunnan hallituksen uusista opiskelijoista, päähineistä ja eriarvoisuuselvityksestä vastaava jäsen Värkkä Ilkiö kommentoi muutosta Kvantille: “Kokardihan oli jo kuopatun ylioppilaskunnan tunnus, ei siis liene syytä itkeä sen perään. Uskomme että uudistus selkeyttää opiskelijoille toisten opiskelijoiden sukupuolta, mistä on luonnollisesti hyötyä varsinkin parinmuodostuksessa.” Ehdotus oli alun perin Perusteekkareiden kynästä ja se otettiin innolla vastaan ylioppilaskunnassa.
