Author: Elsa Mannila

Vuoden 2018 fuksispeksien tekijät ovat noudattaneet ikiaikaista ohjetta tehdä taidetta siitä, minkä tuntevat. Speksikimara tarjosikin tuokiokuvia teekkarien elämästä ja sijoittui sinänsä nyky-Otaniemen Alvarin aukion ympärille, mutta maagisilla elementeillä höystettyinä. Speksiksi tässä teoksessa oli näyttelijöitä harvinaisen paljon, mahdollisesti jopa toista sataa, ja varsinaisten päähenkilöiden sijaan tarinaa seurattiin vähintään kymmenen minuutin välein vaihtuvien näkökulmahenkilöiden avulla. Näkökulmahenkilöistä suurin osa oli kuitenkin opiskelijoita ja tulkittavissa arkkityyppisen Teemu Teekkarin ilmentymiksi eri puoliltaan.

Kvantti jatkaa myös vuonna 2018 vuoden 2016 speksiarvostelujen sarjaa. Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Kehyskertomukset tai useamman aikatason välillä liikkuminen ovat speksigenressä harvemmin nähtyjä kerronnan keinoja. Vuoden 2018 KY-speksi, Auringon perillinen, oli siksikin piristävä vaihdellessaan 1960-luvun egyptologien ja muinaisen Egyptin välillä. Brittiarkeologi Sir John Marsh ja hänen neuvostoliittolainen kilpailijansa Alexander Piankoff tutkivat faarao Tetankhamonin hautakammiota. Hieroglyfeistä selviää, että ensimmäinen pyramidi on peräisin faaraon järjestämästä arkkitehtikilpailusta, jonka voitti kreetalainen arkkitehti Pythafellos. Suurin osa speksiä seurataankin Tetankhamonin hovin tapahtumia, ja omat tavoitteensa on myös faaraon puolisolla Kamillahilla ja neuvonantajalla Abdelrahmanilla. Useammastakin juonesta pysyi koko ajan hyvin kärryllä ja mielenkiintoisia jännitteitä riitti melkeinpä loppuun asti. Tarinat punoutuivatkin lopulta mukavasti yhteen, vaikka arkeologit paljastivatkin joitain muinaisajan tapahtumia ennen kuin ne nähtiin lavalla.

Kvantti jatkaa myös vuonna 2018 vuoden 2016 speksiarvostelujen sarjaa. Lämmittelyksi arvostelemme marraskuisen Pykälän spexin ensi-illan. Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Latinalainen Amerikka kutkutti vuonna 2017 pääkaupunkiseudun speksikäsikirjoittajien kollektiivista alitajuntaa urakalla. Vuoden viimeinen speksi, Pykälän eli oikeustieteilijöiden spex Kartelli, sijoittuu nykyhetken Meksikon huumesotiin. Tarina on varsin klassinen: poliisi Rafael sekä mafiaperheen nuorin, vielä puhtoinen Maria rakastuvat aivan vahingossa, kun taas toinen poliisi Sanchez osoittautuu lopulta kaksoisagentiksi. Pykälän speksien tapaan hahmoja on miltei kaksikymmentä, ja lavalla nähdäänkin paljon sekä huumesuvun jäseniä että poliisiaseman hahmoja.

Toissa viikolla yliopistojen todistusvalintaa käsittelevä työryhmä esitteli luonnoksen työkalusta, jolla ylioppilastutkinnot pisteytettäisiin yliopistojen todistusvalinnassa. Alkuperäinen luonnos julkaistiin verrattain vähin äänin taustamuistion ohella. Koko projektin tuotoksia voi tarkastella laajemmin hankkeen kotisivuilta. Aihetta käsiteltiin yksityisten ihmisten toimesta laajalti sosiaalisessa mediassa ja poliitikkojen toimesta näiden kanavissa. Lisäksi viime viikolla Helsingin Sanomat ja Yle julkaisivat aihetta käsittelevät artikkelit pitkälti ”matematiikan ylivallan” näkökulmasta. Näiden julkaisun jälkeen työkaluluonnokseen päivitettiin punainen ”LUONNOS!”-teksti ensimmäiselle sivulle. Myös hankkeen kotisivujen Usein kysytyt kysymykset -osio päivitettiin. Työryhmä itse ei ole julkisesti kommentoinut kohua, mutta ohjausryhmän jäsentä haastateltiin Helsingin Sanomissa.

Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Pykälän 20. spexissä ollaan 1950-luvulla suomalaisessa mielisairaalassa, jonka ylilääkäri Aarne Brunin hoitokeinot ovat maailmallakin kehuttuja, mutta sairaalaan saapuva nuori lääkäri joutuu ne kyseenalaistamaan. Käsiohjelman mukaan Pykälän tämän vuoden speksiä oli pyritty viemään musikaalimaisempaan suuntaan, ja esimerkiksi dialogin taustalla jatkuva musiikki toi paikoin eloa kohtauksiin.

Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Speksiperinne on rantautunut Suomeen Ruotsista, ja Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin fyysikoiden Fysikalen onkin käynyt vierailemassa Suomessa jo vuodesta 1988 aina kahden vuoden välein. 90-luvulla yleisöä kuulemma riitti sata tai parisataa Savoy-teatteriin asti. Kotimaisen speksitarjonnan monipuolistuttua huomattavasti 2000-luvulla oli vuoden 2016 marraskuussa vierailua katsomassa vain nelisenkymmentä lipun ostanutta, vaikka esitys oli tällä kertaa jopa tekstitetty englanniksi. Kokonaan englanniksikin kääntämistä on kuulemma harkittu, mutta tekstien ja aktiivisesti unohdetun kouluruotsin avulla speksistä pystyi kyllä nauttimaan ongelmitta. Harmittavan vähälukuinen yleisö ei kuitenkaan osannut omstartata kovin paljoa, ruotsalainen speksi ”aidolla” yleisöllä olisi vielä varmasti erilainen kokemus.

Emme ota kantaa siihen, onko asunnon siivoaminen tenttiinlukemista kannattavampaa. Joitakin muita vihjeitä sen sijaan uskallamme antaa: anna kurssipalautetta!

Niiden tylsien, identtisten kurssipalautekaavakkeiden täyttämisellä oikeasti on väliä, vaikka lounaspöydässä kaverille avautuminen tuntuu helpommalta tai suoraan opettajalle tai opintovastaavalle huomauttaminen tehokkaammalta. Yksittäisen opettajan ja kurssin kehittämisen kannaltakaan numeerisella datalla ei ole kovin paljoa merkitystä, avovastauksilla tai vaikkapa palauteryhmän terveisillä taas sitäkin enemmän. Mutta millä muka  insinöörikoulussa olisi helpompi perustella näkökantojaan kuin datalla, ja mieluummin N+1:llä kuin N:llä datapisteellä?

Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY:n speksin toinen produktio Lupa lomailla toi estradille Takametsän tiedustelupalvelun eläinagentteineen. Tarinan käynnistyessä kokenut mutta kyynistynyt vakooja Tarja (mäyrä) ja hänen nuorempi ja varsin innokas aisaparinsa Jutta (jänis) joutuvat palkattomalle vapaalle epäonnistuttuaan alkushow’na toimineessa kenttäharjoituksessa. Kaksikko suuntaa lomailemaan läheiseen majataloon vain huomatakseen, että henkilökunta on kulissien takana sekaantunut laittomaan pentutehtailuun, jota agentit ovat suorastaan velvoitettuja tutkimaan. Soppaa syventää Tarjan entinen heila, samassa paikassa samaan aikaan niin ikään lomaileva Daniel (koiraeläin), ja lopulta aitoon agenttitrillerityyliin itse tiedustelupalvelun johtaja Mursberg (ilmeisesti mursu) paljastuu yhdeksi pentutehtailuliigan päätekijöistä.

Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Vuoden 2016 Teekkarispeksissä mystikko madame Blavatsky saapuu hämmentämään 1860-luvun englantilaisen eristyneen maalaiskylän rauhaa, jota jo siltatyömaa oli horjuttanut. Noitavainoilta ei säästytä, ja edistysmielinen Darwiniakin lukenut vanhan pastorin lapsenlapsi Elsiekin lähti etsimään Atlantista avomereltä.