Categories
Uutinen

The Ergonomics of Distance Learning

What position are you in right now? Studying from home I find myself twisting into the strangest positions during the day. After sitting for hours on end my shoulders tend to go stiff. It would be easier to concentrate if I were sitting in a comfortable position and could just relax during lectures and exercise sessions. That is why I interviewed physiotherapist Heli Virkkunen in order to discover the secrets of ergonomics.

Categories
Uutinen

Pääkirjoitus 4/2020: Edari, ketä kiinnostaa?

Ensi vuosi on taas edarivaalivuosi. Se tarkoittaa sitä, että kahdelle kolmannekselle ylioppilaskunnan jäsenistä kyseessä on äänestämisen kannalta ihan samanlainen vuosi kuin tänäkin vuonna.

Categories
Uutinen

Mitä Ainolle kävi?

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan lehti Aino asetettiin julkaisutauolle toukokuussa 2019, ja syyskuussa 2020 edustajisto hyväksyi AYY:n hallituksen budjettiesityksen, jossa Aino jäi täysin ilman rahoitusta.

Miten ja miksi tähän päädyttiin, ja mitkä ovat seuraukset sille, ettei AYY:llä enää ole itsenäistä opiskelijamediaa?

Haastattelimme Ainon viimeistä päätoimittajaa Emilia Mäenmaata, Ainon lakkauttamista vastustanutta edustajiston jäsentä Hege Miettistä (Vihreämpi Aalto), AYY:n hallituksen 2020 varapuheenjohtajaa Milja Leinosta ja Ylioppilaslehden päätoimittajaa Tuija Siltamäkeä.

Categories
Uutinen

Fyysikko kyllästyi Exceliin

Kesäisiin puuhiin vaipuneeseen Kvantin toimitukseen otti hiljattain yhteyttä muuan nimettomänä pysyttelevä fyysikko. Hänen mieltään painoi tavanomainen tietotyöläisen murhe — tarkemmin sanottuna Excel.

Categories
Uutinen

Heijastin on halpa henkivakuutus – mutta saako halvalla hyvää?

Tekisi mieli kirjoittaa kolumni termin ”vakuutus” merkityksen väärinymmärtämisestä, mutta se ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista – tavoite on saada kaikki käyttämään heijastinta. Ja koska heijastimen käyttö on hyvä asia, niin tarkoitus pyhittää keinot. Totuus on toissijaista.

Klassinen usein esitetty väite heijastimen käytön puolesta on ”kymmenkertainen kuolemariski ilman heijastinta”. Mikäli näin iso ero olisi olemassa, sen pitäisi näkyä hyvin selvästi vertailtaessa länsimaisia onnettomuustilastoja, sillä kuten Yle asian esittää: ”jalankulkijaheijastin tunnetaan Suomen lisäksi oikeastaan vain Pohjoismaissa”. Tämänkaltaista eroa ei kuitenkaan ole havaittavissa verrattaessa Pohjoismaita muihin länsimaihin. Väite on myös muilta osin vähintäänkin kyseenalainen, koska tietääkseni tämänkaltaista tutkimusta ei ole missään tehty. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt väitteen käyttöä lukuisissa heijastimen käyttämisestä muistuttavissa uutisissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana1.

Heijastin ei heijasta kuin kohtisuoraan takaisinpäin.

Categories
Uutinen

Kypärä, turva vai turha?

Pyöräilykypärä, jokakeväinen kestouutinen. ”Pyöräilijä, älä ole tylsä: anna tyylisi näkyä kypärässä”1, ”Tuunaaminen voi heikentää kypärää”2  ja niin edelleen. Pyöräilykypäräkeskustelu jakaa mielipiteitä. Polkupyöräilyn etujärjestöt vastustavat kypäräpakkoa, koska sen tiedetään vähentävän pyöräilyn suosiota.3 Moni kypärää käyttävä pyöräilijä vastustaa kypärättömyyttä pinnallisena ja ulkonäkökeskeisenä. Liikenneturva kannattaa kypäräpakkoa, koska … Hetkinen, mikä on oikeastaan Liikenneturvan motivaatio tässä.

Lanttu oli leikattu, joten pitää tyytyä suojaamaan kaalia.

Categories
Uutinen

”Pakasteet pieneen pussiin?”

Vaikka varsinaisesta intiaanikesästä ei voi vielä puhua, koska lämpötilan puolesta syksy ei oikeastaan ehtinyt vielä alkaa, eilinen ja sääennusteen mukaan myös tämä päivä ovat kesäisen lämpimiä ja aurinkoisia. Lämpömittarin lisäksi tämä näkynee hienoisena piikkinä myös jäätelömyynnissä, joten monelta teistä kysyttäneen tänään, että pistetäänkö pakasteet pieneen pussiin.

Suklaajäätelötuutti, kuvituskuva.

Onko kaupan pakastepussi pelkästään tarpeetonta muovijätettä, suojaako se mahdollisesti muita ostoksia pakasteiden pinnalle tiivistyvältä kosteudelta, vai pitääkö se kenties pakasteet paremmin kylmänä. 

Categories
Uutinen

Opintorahasta, inflaatiosta ja korkoa-korolle periaatteesta

Selvitysmies professori Uusitalo ehdotti tiistaina, että korkeakouluopiskelijoiden opintorahasta leikattaisiin jatkossa noin 80 euroa kuukaudessa verrattuna nykytilanteeseen, pudottaen  opintorahan nykyisestä 336 eurosta ja 76 sentistä kuukaudessa 250 euroon ja 28 senttiin kuukaudessa. Tämä leikkaus olisi osa muita tuen ehtojen tiukentamista, kuten tukikuukausien enimmäismäärän pudottamista 45 tukikuukauteen (5 × 9 kuukautta, eväten mahdollisuuden nostaa opintorahaa kesäisin niiltä jotka pyrkivät valmistumaan nimelliseen valmistumisaikaan). Lisäksi kunkin tukikuukauden aikana olisi suoritettava 6 opintopistettä nykyisen 5 opintopisteen sijaan. Verrattuna aikaisempiin muutoksiin, kuten esimerkiksi vuoden 2014 minimiopintosuoritusvaatimuksen nostamisen 4,8 opintopisteestä 5,0 opintopisteeseen kuukaudessa, nämä uudet muutokset ovat huomattavan suuria. Ottamatta suoraan kantaa itse muutokseen, visualisoidaan kuinka paljon tai vähän 250 euroa oikeastaan on vuonna 2015 niin sanotussa menneen maailman rahassa.

Kuva 1: Ehdotetun opintorahan nimellisarvo, jos ehdotus olisi tehty aikaisemmin. Kuvaaja kattaa ns. nykymarkan vuodet 1963–2001 ja euroajan 2002–. Kuten tästä kuvasta hyvin nähdään, muuntokerroin 5.94573 mk/€ pätee vain nimellisarvolle, ostovoiman kannalta esimerkiksi yksi vuoden 1974 markka vastaa noin yhtä nykyeuroa.
Kuva 1: Ehdotetun opintorahan nimellisarvo, jos ehdotus olisi tehty aikaisemmin. Kuvaaja kattaa ns. nykymarkan vuodet 1963–2001 ja euroajan 2002–. Kuten tästä kuvasta hyvin nähdään, muuntokerroin 5.94573 mk/€ pätee vain nimellisarvolle, ostovoiman kannalta esimerkiksi yksi vuoden 1974 markka vastaa noin 4,80 vuoden 2001 markkaa tai yhtä nykyeuroa. Näin ollen vuonna 1974 olisi ehdotettu vastaavasti noin 260 markan opintotukea, tai vuonna 2002 noin 205 euron tukea.

Tämän kirjoituksen suurena inspiraation lähteenä toimi tässä anonyymiksi jäävä 1970-luvun opiskelija, jonka reaktio uutiseen opintotuen leikkauksista kiteytyi oleellisesti seuraavan väittämän ympärille: jos minä olisin saanut silloin valtiolta 250 euroa, eli yli 1000 markkaa silloista rahaa kuukaudessa, niin se olisi ollut käsittämättömän paljon. Tutkitaan.

Categories
Uutinen

Kiltahuoneen muutto tapahtumassa oikeasti?

DSC_0019
Ensin ilmestyi lappu ovityöstä.

Kvantin toimitus on saanut vihiä siitä, että yli vuosi sitten kuultu huhu Fyysikkokillan kiltahuoneesta on todenperäinen. Killan hupimestari Katri Ailus kuvailee käsillä olevaa tilannetta seuraavanlaisesti:

“Kiltiksen muuton tilanne on nyt se, että muutosta vastaava sisustusarkkitehti tosiaan vaihtui ja tämä uusi tulokas Riikka Manninen vaikuttaa erittäin innokkaalta ja aikaansaavalta. Muutosta ei vielä ole tarkkaa aikataulua, mutta ainakin ilmeisesti ovea ollaan jo vaihtamassa lasiseen. Oikeastaan uudessa huoneessa on tehtävänä enää yhden seinän maalaus. Varmaankin kohta saadaan lisää tietoa muuttoaikataulustakin.”