Heijastin on halpa henkivakuutus – mutta saako halvalla hyvää?

Tekisi mieli kirjoittaa kolumni termin ”vakuutus” merkityksen väärinymmärtämisestä, mutta se ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista – tavoite on saada kaikki käyttämään heijastinta. Ja koska heijastimen käyttö on hyvä asia, niin tarkoitus pyhittää keinot. Totuus on toissijaista.

Klassinen usein esitetty väite heijastimen käytön puolesta on ”kymmenkertainen kuolemariski ilman heijastinta”. Mikäli näin iso ero olisi olemassa, sen pitäisi näkyä hyvin selvästi vertailtaessa länsimaisia onnettomuustilastoja, sillä kuten Yle asian esittää: ”jalankulkijaheijastin tunnetaan Suomen lisäksi oikeastaan vain Pohjoismaissa”. Tämänkaltaista eroa ei kuitenkaan ole havaittavissa verrattaessa Pohjoismaita muihin länsimaihin. Väite on myös muilta osin vähintäänkin kyseenalainen, koska tietääkseni tämänkaltaista tutkimusta ei ole missään tehty. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt väitteen käyttöä lukuisissa heijastimen käyttämisestä muistuttavissa uutisissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana1.

Heijastin ei heijasta kuin kohtisuoraan takaisinpäin.

Lue loppuun

Kypärä, turva vai turha?

Pyöräilykypärä, jokakeväinen kestouutinen. ”Pyöräilijä, älä ole tylsä: anna tyylisi näkyä kypärässä”1, ”Tuunaaminen voi heikentää kypärää”2  ja niin edelleen. Pyöräilykypäräkeskustelu jakaa mielipiteitä. Polkupyöräilyn etujärjestöt vastustavat kypäräpakkoa, koska sen tiedetään vähentävän pyöräilyn suosiota.3 Moni kypärää käyttävä pyöräilijä vastustaa kypärättömyyttä pinnallisena ja ulkonäkökeskeisenä. Liikenneturva kannattaa kypäräpakkoa, koska … Hetkinen, mikä on oikeastaan Liikenneturvan motivaatio tässä.

Lanttu oli leikattu, joten pitää tyytyä suojaamaan kaalia.

Lue loppuun

”Pakasteet pieneen pussiin?”

Vaikka varsinaisesta intiaanikesästä ei voi vielä puhua, koska lämpötilan puolesta syksy ei oikeastaan ehtinyt vielä alkaa, eilinen ja sääennusteen mukaan myös tämä päivä ovat kesäisen lämpimiä ja aurinkoisia. Lämpömittarin lisäksi tämä näkynee hienoisena piikkinä myös jäätelömyynnissä, joten monelta teistä kysyttäneen tänään, että pistetäänkö pakasteet pieneen pussiin.

Suklaajäätelötuutti, kuvituskuva.

Onko kaupan pakastepussi pelkästään tarpeetonta muovijätettä, suojaako se mahdollisesti muita ostoksia pakasteiden pinnalle tiivistyvältä kosteudelta, vai pitääkö se kenties pakasteet paremmin kylmänä.  Lue loppuun

Opintorahasta, inflaatiosta ja korkoa-korolle periaatteesta

Selvitysmies professori Uusitalo ehdotti tiistaina, että korkeakouluopiskelijoiden opintorahasta leikattaisiin jatkossa noin 80 euroa kuukaudessa verrattuna nykytilanteeseen, pudottaen  opintorahan nykyisestä 336 eurosta ja 76 sentistä kuukaudessa 250 euroon ja 28 senttiin kuukaudessa. Tämä leikkaus olisi osa muita tuen ehtojen tiukentamista, kuten tukikuukausien enimmäismäärän pudottamista 45 tukikuukauteen (5 × 9 kuukautta, eväten mahdollisuuden nostaa opintorahaa kesäisin niiltä jotka pyrkivät valmistumaan nimelliseen valmistumisaikaan). Lisäksi kunkin tukikuukauden aikana olisi suoritettava 6 opintopistettä nykyisen 5 opintopisteen sijaan. Verrattuna aikaisempiin muutoksiin, kuten esimerkiksi vuoden 2014 minimiopintosuoritusvaatimuksen nostamisen 4,8 opintopisteestä 5,0 opintopisteeseen kuukaudessa, nämä uudet muutokset ovat huomattavan suuria. Ottamatta suoraan kantaa itse muutokseen, visualisoidaan kuinka paljon tai vähän 250 euroa oikeastaan on vuonna 2015 niin sanotussa menneen maailman rahassa.

Kuva 1: Ehdotetun opintorahan nimellisarvo, jos ehdotus olisi tehty aikaisemmin. Kuvaaja kattaa ns. nykymarkan vuodet 1963–2001 ja euroajan 2002–. Kuten tästä kuvasta hyvin nähdään, muuntokerroin 5.94573 mk/€ pätee vain nimellisarvolle, ostovoiman kannalta esimerkiksi yksi vuoden 1974 markka vastaa noin yhtä nykyeuroa.
Kuva 1: Ehdotetun opintorahan nimellisarvo, jos ehdotus olisi tehty aikaisemmin. Kuvaaja kattaa ns. nykymarkan vuodet 1963–2001 ja euroajan 2002–. Kuten tästä kuvasta hyvin nähdään, muuntokerroin 5.94573 mk/€ pätee vain nimellisarvolle, ostovoiman kannalta esimerkiksi yksi vuoden 1974 markka vastaa noin 4,80 vuoden 2001 markkaa tai yhtä nykyeuroa. Näin ollen vuonna 1974 olisi ehdotettu vastaavasti noin 260 markan opintotukea, tai vuonna 2002 noin 205 euron tukea.

Tämän kirjoituksen suurena inspiraation lähteenä toimi tässä anonyymiksi jäävä 1970-luvun opiskelija, jonka reaktio uutiseen opintotuen leikkauksista kiteytyi oleellisesti seuraavan väittämän ympärille: jos minä olisin saanut silloin valtiolta 250 euroa, eli yli 1000 markkaa silloista rahaa kuukaudessa, niin se olisi ollut käsittämättömän paljon. Tutkitaan.

Lue loppuun

Kiltahuoneen muutto tapahtumassa oikeasti?

DSC_0019
Ensin ilmestyi lappu ovityöstä.

Kvantin toimitus on saanut vihiä siitä, että yli vuosi sitten kuultu huhu Fyysikkokillan kiltahuoneesta on todenperäinen. Killan hupimestari Katri Ailus kuvailee käsillä olevaa tilannetta seuraavanlaisesti:

“Kiltiksen muuton tilanne on nyt se, että muutosta vastaava sisustusarkkitehti tosiaan vaihtui ja tämä uusi tulokas Riikka Manninen vaikuttaa erittäin innokkaalta ja aikaansaavalta. Muutosta ei vielä ole tarkkaa aikataulua, mutta ainakin ilmeisesti ovea ollaan jo vaihtamassa lasiseen. Oikeastaan uudessa huoneessa on tehtävänä enää yhden seinän maalaus. Varmaankin kohta saadaan lisää tietoa muuttoaikataulustakin.”

Lue loppuun

Jatkisjatkosarja: Anton von Schantz

Anton sneak peek

Noin puolet diplomi-insinööriksi valmistuvista fyysikoista suuntaa jatko-opintoihin. Itse kukin tuntenee jonkun tällaisen tohtorilupauksen, mutta mitä nämä tutut naamat oikeastaan tekevät siellä labrojen uumenissa? Tätä selventääkseen Kvantti esittelee tänä vuonna teille liudan jatko-opiskelijoita uudessa Jatkisjatkosarjassamme! Seuraavaksi esittelyssä Anton von Schantz!

Lue lisää

Jatkisjatkosarja: Tuomas Lahtinen

 

Tuomas sneakpeek

Noin puolet diplomi-insinööriksi valmistuvista fyysikoista suuntaa jatko-opintoihin. Itse kukin tuntenee jonkun tällaisen tohtorilupauksen, mutta mitä nämä tutut naamat oikeastaan tekevät siellä labrojen uumenissa? Tätä selventääkseen Kvantti esittelee tänä vuonna teille liudan jatko-opiskelijoita uudessa Jatkisjatkosarjassamme! Seuraavaksi esittelyssä Tuomas Lahtinen!

Lue lisää

Kvantti testaa: π:n rationaaliset likiarvot

Toimituksen harrastajamatemaatikkosektio päätyi osaksi mielenkiintoista keskustelua luvun π rationaalilikiarvoista. Keskustelussa pohdittiin sitä, onko olemassa muita rationaalilukuja kuin 355 / 113 = 710 / 226 = 3,1415929… ≈  3,1415926… = π, joiden desimaaliesitys sisältää enemmän oikeita piin desimaaleja kuin numeroiden lukumäärien summa kyseisen rationaaliluvun osoittajassa ja nimittäjässä. Valtaosa keskustelijoista uskoi, että muita tämänkaltaisia rationaalilukuja ei ole olemassa; näin sanottiin myös Wikipediassa. Useampi keskustelun osapuoli oli jopa toteuttanut tietokoneohjelman etsimään tämänkaltaisia lukuja, ja yhtään tämän ehdon toteuttavaa rationaalilukua p/q, jossa q < 109 ei ollut löytynyt. Tämä oli se kohta, jossa ensimmäinen Kvantin toimittaja liittyi mukaan keskusteluun.

Käytännöllisempi, ja usein riittävä arvio on π = 3.

Lue loppuun