Categories
Uutinen

Jottei totuus unohtuisi: Kiltatason konkretiaa

Hyvinvointiselvityksen edistymiskatsaus Kvantista 3/2014

Vuosi, puolitoista sitten tehtiin Perustieteiden korkeakoulussa hyvinvointiselvitys. Sen mukaan yli puolet opiskelijoistamme on opiskelu-uupuneita (“opiskelijan burnout”) tai psyykkisesti oireilevia (varsinaista psyykkistä oireilua, masennus- tai ahdistustyyppistä). Itse kukin on jo varmasti huomannut, että opinnot meillä ovat jokseenkin vaativia. Mutta opiskelijankin hyvinvointiin vaikuttaa muukin elämä, ja joku onkin saattanut jo keksiä, että aika monen fyysikon vapaa-aikaan on vaikuttamassa Fyysikkokilta-niminen yhdistys. Juttusarjan aiemmissa osissa Kvantti on raportoinut hyvinvointiselvityksestä ja yliopiston toimenpiteistä sen tiimoilta, nyt on aika paneutua kiltoihin. Kannattaa myös lukea Syys-Kvantin 3/2011 ansiokas juttu Kvantin arkistoista.

nyrgs

Hyvinvointiselvityksessä kysyttiin melko kattavasti myös kiltatoiminnasta. Kyselyyn vastanneista 173 TFM-opiskelijasta 58 % kuuluu kiltaan ja osallistuu sen toimintaan, 35 % kuuluvat kiltaan, mutta eivät juuri osallistu sen toimintaan, ja loput eivät kuulu kiltaan. Fyysikkokiltaan kuuluvista 162 vastanneesta 37 oli raadissa tai toimihenkilö. Vertailun vuoksi killalla on tällä hetkellä noin 450 jäsentä, ja raatilaisia ja toimihenkilöitä on yhteensä viitisenkymmentä. Kyselyyn vastasi noin kolmasosa läsnäolevista perustutkinto-opiskelijoista, joten vastaajat eivät ole täysin edustava ote kiltalaisista tai TFM-opiskelijoista. Harvoin kuitenkaan on ollut saatavilla näinkään perusteellista selvitystä kiltaan osallistumisesta tai osallistumattomuudesta.

Kyselyyn vastanneista fyysikkokiltalaisista kolmannes on raadissa, toimihenkilö tai osallistuu muuten aktiivisesti killan toimintaan, vajaa kolmannes osallistuu satunnaisesti ja miltei 40 % ei osallistu kiltatoimintaan. Killan sääntöjen mukaan killan tarkoitus on yhdistää teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoita. Miten tämä onnistuu, jos vain pieni osa osallistuu edes joskus toimintaan? Puheenjohtajammekin vahvistama fakta kuitenkin on, että nykymuotoista kiltatoimintaa ei pystyttäisi tarjoamaan 450 ahkeralle osallistujalle. Kiltahuoneelta loppuvat happi ja kahvimaito alta aikayksikön jo nyt, vaikka kuukausittaisia kävijöitä tuskin lienee sataa enempää. Toisaalta kilta pystyy toteuttamaan tarkoitustaan muutenkin kuin siten, että kaikki jäsenet sitsaavat kerran kuussa: toiminnan ei tarvitse eikä ehkä pidäkään olla kaikille samanlaista.

kuvaajakuvaaja

Käytännön kiltatoiminnan suunnittelun kannalta ehkäpä antoisin ja toisaalta haastavin kysymys oli kaikille vastanneille esitetty “Millaiseen kiltatoimintaan olisit jatkossa valmis osallistumaan?” Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon. 20 prosentissa oli valittu excursiot, 19:ssä vapaamuotoiset rentoutumis- ja hengailutapahtumat, 15:ssa kulttuuri- ja liikuntatapahtumat, 14:ssa ammatillisesti kehittävät tapahtumat, 12:ssa bileet, samoin 12:ssa opiskelun tai opintojen tukeminen. Hajaääniä saivat edunvalvonta, “en ole kiinnostunut osallistumaan jatkossa” ja “yleiset kiltatoiminnot”. Tapahtumakalenteriin verrattaessa varsinkin ammatilliset tapahtumat, jotka eivät ole excuja (mitä muuta ne sitten ikinä ovatkaan), loistavat poissaolollaan.

Pureskeltavaa löytyy myös erinäisistä kiltatoiminnasta esitetyistä väitteistä. Fyysikoilla yleisesti ottaen vaikutti olevan varsin positiivinen kuva kiltatoiminnasta: vain viisi prosenttia oli sitä mieltä, että killassa ei panosteta opiskelijoiden hyvinvointiin. Toisaalta kuitenkin jo 26 % eli 45 tfm-vastaajaa oli sitä mieltä, että kiltatoiminnassa tulee nopeasti olo, ettei kuulu joukkoon. Kuinka monelle opiskelijalle saa tulla tällainen olo? Kovinkaan yllättävää ei ole, että kilta-aktiivisuus korreloi vahvasti positiivisen kiltakäsityksen kanssa: ainakin toimijoista itsestään toimijoiden sietäisi olla helposti lähestyttäviä! Mahdollisen syy-seuraussuhteen suuntaa ei selvityksestä kuitenkaan löydy.

Selvityksen varsinaisessa hyvinvointiosassa kilta-aktiivisuus korreloi opiskelu-uupumuksen (“burnout”) kanssa, ja psyykkisesti oireilevat opiskelijat (“masennus”) taas osallistuivat ei-oireilevia harvemmin kiltatoimintaan. Milteinpä paradoksaalisesti, mitä suuremmassa opiskelu-uupumusriskissä opiskelijat olivat, sitä enemmän he kokivat killassa panostettavan hyvinvointiin tai saavansa killasta tukea opiskelun paineisiin. Psyykkisesti oireilevat taas kokivat kiltatoiminnan aiheuttavan suorituspaineita opintoihin. Muissakin kysymyksissä positiivinen suhtautuminen kiltaan vaikuttaisi korreloivan opiskelu-uupumuksen ja negatiivinen psyykkisen kuormittuneisuuden kanssa.

Selvityksen muissakin osissa psyykkisesti kuormittuneet ja opiskelu-uupuneet erottuvat kahtena miltei pistevieraana ryhmänä, joiden vastaukset olivat useasti miltei vastakkaisissa päissä skaalaa. Vaikka stereotypiat opinnoilla ja vapaaehtoistehtävillä kynttilää kahdesta päästä polttavastaa “sankarista” ja toisaalta omaan kotiinsa sulkeutuneesta epä- sosiaalisesta, ahdistuneesta opiskelijasta eivät ehkä ole täysin vieraita, tulokset ovat silti hivenen yllättäviä. Reagoinnista tämä tekee entistä vaikeampaa, mutta killalla on ainakin periaatteessa vaikutuskanavia aktiiveihinsa, eli potentiaalisesti opiskelu-uupuneisiinsa. Epäaktiivisten tavoittaminen taas on ehkäpä kertaluokkaa vaikeampaa. Onko silti syytä hyväksyä, että vähintään kolmasosaa vuosikurssista ei fuksivuotensa jälkeen tulla killan parissa näkemään?

Pahoinvoinnin laatu korreloi killoittain. Prodekolla korostuu opiskelu-uupumus, Tietokillassa psyykkinen kuormitus. Päälinjat ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin Fyysikkokillassa ja informaatioverkostojen Athenella. Kvantti haastatteli korkeakoulun puheenjohtajia toimenpiteistä. Tietokillan Sampsa Laapotin mukaan geneerisissä dokaussaunoissa on nykyään tekemistäkin, vaikka radio-ohjattavia autoja. Fukseille on yritetty luoda opintoihin kannustavaa ilmapiiriä.

Prodekolla oli alkuvuodesta koulutusohjelmansa killan yhteinen keskustelutilaisuus. Etenkin fuksien täydet mallilukujärjestykset huolettavat. Infolla taas ammatti-identiteetin löytäminen voi olla vaikeaa, ja opintopsykologi tulee puhumaan tästä. Athenen tapahtumatarjonta sinänsä todettiin hyväksi.

Kaikissa killoissa hyvinvointiselvitystä on kuulemma puitu edes vähän raadin kesken. Sille kuuluisalla rivijäsenelle tulokset ovat kuitenkin saattaneet jäädä etäisiksi, eikä äkkiseltään ainakaan Fyysikkokillan tapahtumatarjonta vaikuta reagoineen ainakaan vielä hyvinvointiselvitykseen.