Pyöräilykypärä, jokakeväinen kestouutinen. ”Pyöräilijä, älä ole tylsä: anna tyylisi näkyä kypärässä”1, ”Tuunaaminen voi heikentää kypärää”2 ja niin edelleen. Pyöräilykypäräkeskustelu jakaa mielipiteitä. Polkupyöräilyn etujärjestöt vastustavat kypäräpakkoa, koska sen tiedetään vähentävän pyöräilyn suosiota.3 Moni kypärää käyttävä pyöräilijä vastustaa kypärättömyyttä pinnallisena ja ulkonäkökeskeisenä. Liikenneturva kannattaa kypäräpakkoa, koska … Hetkinen, mikä on oikeastaan Liikenneturvan motivaatio tässä.
Kypäräkeskustelua kuvaa hyvin esimerkiksi keväällä 2014 noussut kohu brittiläisen neurokirurgin Henry Marsh mainittua kirjallisuusfestivaalipuheessaan nykyaikaisen polkupyöräkypärän olevan hyödytön – mahdollisesti jopa vaaraksi. Marshia vaadittiin muun muassa edesvastuuseen, jos joku lopettaa tämän takia kypärän käytön.4 Kohu levisi nopeasti myös valtaosaan kotimaista lehdistöä. Oliko Marsh sekopää, miten suojavaruste voi olla muka vaaraksi? Kvantti selvitti, mukana myös pieni määrä uutta tutkimustietoa.
Moderni pyöräilykypärä on verrattain uusi tuote. Perusrakenne, kovaa vaahtomuovia oleva kuori päälaen ympärillä, ei ole muuttunut kovin paljoa vuodesta 1975, jolloin ”Bell Biker” -kypärä julkaistiin. Liukas ulkopinta tosin lisättiin kypäröihin vasta myöhemmin. Ilman kuorta kypärän ja asvaltin välillä on huomattavasti ihoa suurempi kitka, joka aiheutti joissain tapauksissa niskavammoja muutoin verrattain vaarattomissa onnettomuuksissa. Kypärä ei ole oikeastaan yleistynyt maailmanlaajuisesti, eikä kypäröiden yleistyminen ole pienentänyt onnettomuuksien määrää – tämä oli yksi Marshin argumenteista. Suomessa kypärää käytetään pääosin suurissa kaupungeissa, maaseudulla kypärä on lähinnä poikkeus.5
Pyöräilykypärä ei juuri muistuta ulkoisesti muita kypärätyyppejä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa näiden rakenteen olevan identtinen laskettelukypärien kanssa. Osa valmistajista (6) myy samaa kypärää jopa molempiin käyttötarkoituksiin. Tämänkaltainen kypärä, jossa ei ole varsinaista kovaa suojaavaa ulkokuorta, poikkeaa suuresti esimerkiksi moottoripyöräkypäristä, joiden tiedetään kestävän muun muassa miekaniskun sekä muita keskiaikaisia onnettomuustyyppejä. Hetkinen, laskettelukypärä on käytännössä 2000-luvun tuote ja rinneonnettomuudet tilastoidaan huolellisesti; tämä aineisto varmasti näyttää kypärän hyödyllisyyden!
”Kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi kypärän hyödyllisyyttä laskettelurinteessä eikä rakennustyömailla.” – Juha Valtonen, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö, Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2014.
Kvantti löysi tahon, joka asetti. Ensin hieman taustaa. Laskettelukypärä on 2000-luvun tuote: Sveitsissä kypärää käytti vain muutama prosentti laskettelijoista vielä vuonna 2000, mutta vuoteen 2010 mennessä lähes jokaisella oli päässään kypärä.7 Tästä johtuen Alpeilla on käytössä näinä vuosina vain uusia moderneja kypäriä, vuosi vuodelta enemmän.
Voisi olettaa näkyvän merkittävästi onnettomuustilastoissa. Kuitenkin joukko Bernin yliopistollisen keskussairaalan lääkäreitä väittää (8), että muutos ei näy lainkaan vuosittain hoidettavien lasketteluonnettomuuksista johtuvista pään alueen vammojen määrässä. Sanovat, että kypärä ei ole tilastollisesti merkittävästi hyödyllinen. Kai kypärästä kuitenkin jotain iloa on?
”Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.” –Liikenneturva
Miten tätä visualisoisi? Jos kypärä suojaisi kaikelta, juuri kukaan ei enää joutuisi sairaalaan pään alueen vammojen takia; jos suoja olisi 50-prosenttinen, määrän olisi pitänyt puolittua. Mitä sanoo sairaalakäyntien määrä:
Ei muutosta, ei niin minkäänlaista – ja ei, laskettelijoiden määrä alueella ei ole moninkertaistunut tällä välin. Ehkä kypärä kuitenkin pelastaa edes vakavilta aivovammoilta?
Ei kai tämä voi näin mennä, vammoja tulee lisää. Kohinaa, uskoisin. Mutta, ei se ainakaan käyttämällä vähene. Mikä sitten auttaisi? Kvantti neuvoo: käytännön vinkkejä, tutkimustietopohjaisia: ole syntynyt naiseksi (ja rinteessä, älä mene merkityn reitin ulkopuolelle). Pyöräillessäsi: ole alle 55-vuotias (vain joka kuudes kuollut pyöräilijä on alle 55-vuotias) ja varo risteyksissä (yli puolet kuolonkolareista tapahtuu risteyksissä, missä edes Liikenneturvan mukaan kypärä ei juurikaan suojaa).
Tutkimustieto ei siis tue väitteitä siitä, että kypärän käyttäminen vähentäisi pään alueen vammojen määrää tai niiden vakavuutta. Jos kuitenkin käytät kypärää, niin pidä silti huolta seuraavista:
- Säädä kypäräsi oikein. Väärän kokoinen tai huonosti säädetty kypärä ei suojaa tositilanteessa.
- Hihnan pitää olla kireällä.
- Suojaa kypärä UV-valolta, kun se ei ole käytössä, haurastunut kypärä ei tositilanteessa auta.
- Suojaa kypärä kuumuudelta, kuten yllä. Nämäkään vauriot eivät näy päällepäin.
- Uusi kypärä, jos siihen tulee kolhu tai se putoaa kovalle pinnalle. Sisäisesti haljennut kypärä ei absorboi iskua.
- Mikä tärkeintä, vaihda kypärä joka tapauksessa säännöllisesti uuteen.
- Jokeri: älä missään nimessä pese sitä millään muulla kuin hyvin laimealla saippuavedellä.
PS. Tarkista itse uutisten lähteet, aina. Kun keskustelussa mainitaan, että joka neljäs polkupyöräonnettomuudessa kuollut olisi pelastunut käyttämällä kypärää, tämä tarkoittaa, että ”kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä neljä kymmenestä” (Liikenneturva). Tarkempi tarkastelu paljastaa, että näistä neljästä suurin osa olisi ”mahdollisesti pelastunut” käyttämällä kypärää, ja vain hyvin harva olisi ”todennäköisesti pelastunut”.9 Valtaosassa kuolonkolareista kypärättömyydellä ei ollut mitään vaikutusta lopputuloksen.
1. HS 26.3.2017
2. HS 27.3.2017
3. Kuten Helsingin Polkupyöräilijät ry.
4. Alkuperäinen Telegraph-lehden uutinen, kotimaiset käännös- ja jatkouutiset löydät esimerkiksi hakukoneilla.
5. Ylen uutinen, aineisto: Liikenneturva, 4.5.2016.
6. Esimerkiksi Bern, tämän artikkelin lempisana.
7. bfu-Erhebung (2013) Tragquoten von Schutzartikeln beim Ski- und Snowboardfahren
8. Baschera et al. (2015) Association between head injury and helmet use in alpine skiers: cohort study from a Swiss Level I Trauma Center. Journal of Neurotrauma 32:557–562
9. Onnettomuustietoinstituurin, entinen Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta, raportit.