Lakkovaroitus Aallossa?

Yliopistosektori on saanut jo toisen lakkovaroituksen helmikuun alun jälkeen, ja se kohdistuu viiden muun yliopiston ohessa Aaltoon. Lakkopäivä on 7.3., ellei neuvottelutulokseen päästä ennen sitä. Mistä on kyse, mitä nämä neuvottelut ovat ja miksi ne takkuavat? Kvantti selvittää yliopistosektorin työtaistelun kiemurat.

Mistä neuvotellaan?

Aaltoa kiistassa koskee Yliopistojen yleinen työehtosopimus, satasivuinen dokumentti, jossa säädetään raamit yliopistojen työsopimuksille. Sopimuksessa määritellään palkat, lomat, poissaolot, ja monet muut työehdot. Työehtosopimuksessa (TES) on satoja pykäliä ja tuhansia momentteja, joiden tarkoillakin sanamuodoilla on suuri vaikutus työntekoon yliopistossa. Viimeisimmän yliopistojen yleisen TESin voimassaolo päättyi 1.2.2018. Neuvotteluissa keskustellaan myös yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta.

Lakkovaroitus on palkansaajapuolen tehokeino nopeuttaa neuvotteluja. Jos neuvottelut eivät etene edes lakkovaroitusten uhalla, työtaistelu saattaa vielä laajentua.

Osapuolet


Sivistystyönantajat

Sivistystyönantajat edustaa yli 300 sivistys-, koulutus- ja tutkimustyönantajaa, neuvottelee nyt yliopistojen puolesta, ja on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsen.

Koulutusleikkaukset osuivat pahasti koulutus- ja tutkimusalaan, jonka kokonaiskustannuksista 70% on henkilöstökustannuksia. Henkilöstökustannusnousut vaarantaisivat alan kantokyvyn ja henkilöstön määrän.

Työehtosopimus on kokonaisuus: kun tekstisisällöistä on saavutettu riittävä yhteisymmärrys, voidaan korotusprosentteja arvioida osana kokonaisuutta.


JUKO, JHL ja Pardia

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö edustaa julkisilla aloilla työskenteleviä Akavan jäseniä. Jäseniä välillisesti mm. TEK, Suomen Ekonomit, Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto. Neuvotteluissa palkansaajien puolella on JUKOn lisäksi mukana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja julkisen alan toimihenkilöiden Palkansaajajärjestö Pardia.

Kertoo arvostuksen puutteesta, että yliopistotyönantaja ei halua noudattaa yleistä palkankorotuslinjaa. Valtion toimia sivistyksen supistamiseksi ei voi siirtää työntekijöiden palkkoihin. Rahoitusleikkaukset on jo kompensoitu henkilöstön vähennyksillä ja vähäisellä palkkakehityksellä.

Työnantajan esittämät merkittävät heikennykset työehtoihin eivät käy henkilöstöjärjestöille.


Ristiriita

Molemmat neuvottelijaosapuolet kyseenalaistavat vastapuolensa neuvotteluvalmiuden TESin ”tekstiesitysten” eli työehtojen suhteen. Todennäköisesti kumpikin on oikeassa: osapuolet eivä halua keskustella toistensa esityksistä.

Palkansaajajärjestöt eivät kuitenkaan olleet valmiita neuvottelemaan päivitetyistä tekstiesityksistä. -Sivistystyönantajat

Työnantaja ei suostu lainkaan keskustelemaan palkansaajille tärkeistä tavoitteista, kuten tutkimustyön edellytysten parantamisesta [ja] määräaikaisten työntekijöiden suhteellisen osuuden vähentämisestä–. -JUKO

Palkankorotukset

Palkkatason suhteen osapuolten tavoitteet ovat ortogonaalisia. Henkilöstön edustajat haluaisivat indeksikorotukset järkevillä työehdoilla, kun taas työnantajapuoli kuuluttaa kulumalttia kokonaisuudessa. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Työnantajapuoli vetoaa koulutusleikkauksiin ja yliopistorahoituksen indeksijäädytykseen: talouden nousukaudesta huolimatta yliopistojen rahoitus ei kasva. Palkansaajajärjestöt toteavat yliopistoilla kuitenkin olevan varaa korotuksiin toiminnan kärsimättä.

Jos korotuksia ei tehdä nyt, yliopiston työntekijöiden reaalipalkka leikkaantuu: palkan ostovoima heikkenee ajan myötä.

Yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistus

Pöydällä on lisäksi yliopistojen palkkausjärjestelmän uusiminen. Palkkausjärjestelmä määrittää yliopistojen palkan määräytymisperusteet, esimerkiksi tehtävän vaativuuden ja suoriutumisen perusteella maksettavat lisät.

Henkilöstöjärjestöt edellyttävät yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamista varten perustettavan uusi työryhmä rakentamaan uudistusta “vahvalla tietopohjalla ja vaikutusarvioinneilla”. Työnantajapuoli vetoaa uudistuksen olleen työryhmävalmistelussa jo kaksi vuotta. Yhdessä väitteet kertovat tarinaa uudistuksen perustavanlaatuisesta haastavuudesta.

Kahden vuoden työryhmätyöskentelyn jälkeen yksimielisyyttä ei ole saavutettu, ja toinen osapuoli toivoo projektin aloittamista alusta faktapohjaisemmin. Nähtäväksi jää, saavutetaanko palkkausjärjestelmän suhteen sopua ennen lakkovaroituksen takarajaa. On myös mahdollista, että palkkausjärjestelmän uudistus pöydätään seuraavalle neuvottelukierrokselle.

Lakkopäivän vaikutukset Aallossa

Lakkoon osallistuisivat kaikki yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ammattiliittojen jäsenet. Tämä sisältää laajasti opetus-, hallinto- ja huoltohenkilökuntaa. Lakko ei vaikuta väitöksiin, turvallisuuden kannalta keskeisiin toimiin tai tutkimukseen, jonka keskeytymisestä aiheutuisi merkittävää haittaa. Lisäksi ulkomailla töissä tai konferensseissa olevat eivät osallistu lakkoon. Lakkoon eivät myöskään osallistu liittojen ulkopuoliset työntekijät.

Kvantin toimittajakunnan valistunut arvaus on, että opetuksen järjestyminen lakkopäivänä riippuu kurssista, ja että aiheesta tiedotetaan kurssikohtaisesti. Potentiaalisen lakon tosiasiallinen vaikutus kokonaistyöajalla työskenteleviin työntekijöihin jää nähtäväksi. Opiskelijapalveluista suurin osa olisi todennäköisesti suljettu.

Ruokalat toimivat mitä todennäköisimmin tavalliseen tapaan, joten syytä paniikkiin ei lopulta ole.