Categories
Uutinen

Speksikevät 2016: Lex Spex

Mitä ihmettä? Tsekkaa taustajuttu!

Pääkaupunkiseudun tarjonnan lisäksi täällä taitaa käydä kevään aikana kiertueella ainakin 6 muuta speksiä, mutta valitettavasti arvostelijamme eivät millään ehdi niitä kaikkia katsomaan. Tällä kertaa arvosteluissa on vuorossa yksi kevään Turun-vieraista eli sikäläisen oikeustieteellisen tiedekunnan Lex Spex, jonka Helsingin-näytös oli Gloriassa 10.3.2016. Lex Spex oli Peikkometsän pakolaisissaan uskaltanut tarttua vaikeaan aiheeseen eli pakolaiskriisiin ja onnistui siinäpä vielä hyvin.

Peikkometsässä on räjähtänyt ydinvoimala, joten serkukset Albert ja Ruben lähtevät etsimään parempaa maailmaa Byroslaviasta, joskin hiukan eri motiivein. Käsikirjoittajat olivat onnistuneet käsittelemään lempeällä huumorilla likimain kaikki maahanmuuttokeskustelun kliseet. Esimerkiksi Byroslavian vastaanottokomiteasta löytyy heti kukkahattutäti, ja speksin aikana kuultiin useaan kertaan lause “en ole mikään röllisti, mutta…”. Albert koettaa ensin saada lörtsybisneksensä toimimaan laillisin keinoin ja urheasti taistelee Byroslavian rattaita vastaan, mutta lopulta ennakkoluulojen aiheuttamien lukuisien tarkastusten seurauksena päätyy lavealle tielle.

Lopulta parin eri lain luova yhteistulkinta estää serkusten palauttamisen Peikkometsään. Vaikka loppuratkaisu hiukan ennalta-arvattava olikin, kyllähän söpö ja onnellinen loppu sopii speksiin, enkä olisi suonut sympaattisille hahmoille käyvänkään huonosti. Hahmot olivat kauttaaltaan erinomaisia peikoista röllisteihin, pormestariin ja tarkkaakin tarkempaan tarkastaja P. Tarkkaan. Patsaan eli siis taidemuseon yötöitäkin tekevän performanssitaiteilijan esittäminen kuuluu ehdottomasti tulevaisuuden haaveisiini, ja vaikkapa lörtsykojulla asiakkaana vilahtanut KKK-miekkonen oli ilahduttava yksityiskohta. Lexin speksissä oli oikeustieteilijähuumoria suhteellisen paljon oikeudenkäyntikohtauksineen ja byrokratioineen, johonkin makuun kenties liikaakin. Ainakin tähän fyysikkoon oikkarihuumori kuitenkin upposi, ja varsinkin maksetut mainokset olivat erinomaisen hauskoja. Speksin keskelle upotettu mainos on oikeasti varsin mieleenpainuvaa mainontaa, kannattaa sponsoroida speksejä! Omstarttejakin lähti varsin sujuvasti.

Glorian lava näytti varsin täydeltä ja tanssijoillakin taisi välillä olla varsin ahdasta, mutta ehkäpä Turun-teatterin lavalla olisi ollut enemmän tilaa. Mitään suurempaa kiertueesta aiheutuvaa nikottelua ei kuitenkaan tullut vastaan. Puvustus ja maskeeraus tukivat hienosti hahmojen persoonallisuuksia, ja peikot olivat juuri sopivan “erilaisen” näköisiä. Tanssi ja bändi olivat totutun hyvää speksitasoa, mutta tätä kirjoittaessa viikko esityksen jälkeen mielessä ovat ennen kaikkea aihe ja hahmot. Kiitos Lex, että uskalsitte tarttua tähän!

Tämänkin speksin arvosteli Elsa Mannila, elsa piste mannila ät gmail piste com