Kvantti sai harvinaisen haastattelun teoreettisen taloustieteen käytännön professorilta, Kexini Zeltä. Käytännön professori Ze, olette siis vahvistaneet että lukukausimaksut eivät aiheuta eriarvoistumista?
Zen tutkimuksessa käytetty vuokaavio.
“Kyllä. Kun olettaa ihmisten olevan rationaalisia toimijoita, joilla on täydellinen tieto päätöstensä vaikutuksista, lukukausimaksut eivät aiheuta eriarvoistumista. Kun ihmiset tietävät täydellisesti opintojensa tulevan vaikutuksen elämäänsä, he voivat helposti valita itselleen parhaan vaihtoehdon. En rehellisesti ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. Käytimme tuloksen saavuttamiseen matematiikkaa ja taloustiedettä.”
Tämähän on tosiaan yksinkertaista. Entä opintojen jälkeinen työllistyminen?
“En ymmärrä myöskään miksi työllistyminen on vaikeaa. Kaikki työtä haluavat henkilöthän välittömästi saavat täydellisen tiedon kaikista haussa olevista työpaikoista, kaikista työnantajista jotka voisivat palkata työntekijän vaikka eivät ole tehneet ilmoitusta, ja kaikista tulevaisuudessa aukeavista työpaikoista. Vastaavasti kaikki ihmisiä työllistävät ihmiset saavat täydellisen tiedon kaikista työpaikkoja hakevista, ja niistä jotka voisivat vaihtaa työpaikkaa sopivalla tarjouksella. Lisäksi kaikki tietävät tarkalleen työntekijän suoriutumisen tulevan työuran varrella. Tämän perusteella työnantaja ja -hakija voivat telepaattisesti sopia työsuorituksesta. Tällä perusteella en pidä työllistymishuolia kovin realistisina.”
Totta, onneksi työnhaku ja työntekijöiden rekrytointi on näin helppoa, hyvä että toitte tämän esille. Kiitos paljon teoreettisen taloustieteen käytännön professori Ze!
Toimituksen varoitus:
[Tämä artikkeli ei anna todenmukaista kuvaa lukukausimaksujen taloustieteestä, vaan oikoo kulmia tämän vertauksen tavoin. Tätä ei pidä sekoittaa vakavasti otettavaan lukukausimaksukeskusteluun tai -argumentaatioon kuin korkeintaan pohdintana lk-maksulaskujen oikeiden oletusten rajoittavuudesta. Lisäksi artikkeli ei sähköisessä muodossa sovellu sisäisesti nautittavaksi.]