Categories
Uutinen

Yliopistojen todistusvalinnan pisteytystyökalusta uusi versio

Maanantaina 14.2.2018 julkaistiin uusi versio yliopistojen todistusvalinnan pisteytystyökalusta, jonka ensimmäisestä versiosta Kvantti kirjoitti laajasti. Pisteytystyökaluun oli tehty monia muutoksia, ja kokonaisuutena nykyinen versio on merkittävästi alkuperäistä luonnosta parempi. Kvantti kyseli mallia kehittäneen työryhmän edustajalta prosessista ja muutoksista.

Prosessi

Mallin marraskuisen ensiesittelyn mallia kehittänyt työryhmä keskittyi keräämään palautetta mallista: “Pisteytystyökalua on kehitetty yliopistojen lausuntojen, sidosryhmien ja yliopistoväen kanssa käytyjen keskustelujen sekä muun palautteen perusteella. Kaiken kaikkiaan saimme paljon palautetta ja kehitysehdotuksia“, kertoi Kvantin haastattelema työryhmän edustaja. Erityinen huomio annettiin konkreettisille vaihtoehtoisille pisteytysmalleille: “Saimme myös monia konkreettisia vaihtoehtoisia pisteytysmalleja, joita testasimme käytännössä eri koulutusohjelmien hakija-aineistoilla. Testasimme myös teidän [Kvantin] mallianne kehittelyvaiheessa.”

Palautteen, kehitysehdotusten, vaihtoehtoisten pistemallien ja simulaatioiden pohjalta malliin tehtiin useita muutoksia, joiden jälkeen se on läpinäkyvämpi ja loogisempi. Työryhmä pyrki huomiomaan palautteen mahdollisimman hyvin Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien reunaehtojen rajoissa.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry on hyväksynyt mallin yleisellä tasolla yliopistoalan puolesta. Seuraavaksi eri opintoalat syventyvät keskustelemaan pisteytystyökalun soveltamisesta kullekin alalle. Todistusvalinnan alakohtaisista kriteereistä aiotaan tiedottaa jo touko-kesäkuussa, ja malli otetaan käyttöön vuonna 2020.

Muutokset

Pisteytystaulukko näyttää päällisin puolin samalta, ja toiminta-ajatus on identtinen aiemman version kanssa. Aineet on jaettu koreihin, joista jokaisesta poimitaan eniten pisteitä tuottava aine, ja pisteet määräytyvät aineen ja arvosanan perusteella. Tarkkoihin pisteytyksiin ja korimallin toimintaan on kuitenkin tehty olennaisia muutoksia. Itse pisteytysmalliin voi tutustua uudistushankkeen sivuilla.

Aineiden ja arvosanojen pisteytysperusteet ovat läpinäkyviä ja ymmärrettäviä

Keskeisimpänä uudistuksena aineiden pisteytyksen logiikka on laitettu kokonaan uusiksi, joskin se perustuu yhä työmäärien arvottamiseen. Entisen pistetaulukon selittämättömistä ja epälineaarisista lukuarvoista on luovuttu. Filosofiasta saa pisteitä linjassa muiden aineiden kanssa, ja arvosanojen väliset askeleet ovat tasaisia. Samat arvosanat samanlaajuisista aineista ovat yhtä arvokkaita. Aineesta saatavat maksimipisteet määräytyvät läpinäkyvästi aineen laajuuden ja opiskelijan arvosanan mukaan. Laskelmat ovat riittävän yksinkertaisia, että jopa aloitteleva lukiolainen voi ymmärtää pisteytysperusteet.

Painotusmahdollisuuksia parannettu

Uudessa mallissa on mahdollista painottaa kahta ainetta pisteytyksessä. Lisäksi ensimmäisen painotetun aineen suhteellista pistearvoa on nostettu. Näin ollen eri hakukohteilla on parempi mahdollisuus erotella opiskelijoita alakohtaisen osaamisen suhteen.

Kaksi erillistä taulukkoa

Uusissa taulukoissa perus- ja kielitaulukko on yhdistetty, mutta taulukosta voi tulla edelleen poimituksi joko kaksi ainereaalia tai kaksi kieltä koulutusohjelmien valinnan mukaan. Joustavampi malli yksinkertaistaa kokonaisuutta. Matemaattisten alojen taulukossa fysiikka ja kemia muodostavat oman korinsa, ja reaaliaineille on annettu painokertoimet niiden luonnontieteellisyyden mukaan.

Reaalikorit on yhdistetty

Ainereaalikorit on yhdistetty. Ainereaalikorien jako kahteen oli alkuperäisen mallin suurimpia heikkouksia, joka johti erikoisiin ja epäreiluihin tuloksiin. Lisäksi ei-matemaattisten alojen taulukossa fysiikka ja kemia on yhdistetty muiden reaalien kanssa.

Desimaalipisteytys lisää erottelukykyä

Pisteitä lasketaan nyt yhden desimaalin tarkkuudella. Desimaalien käyttöönotto lisää merkittävästi mallin erottelukykyä.

Kaikki arvosanat pisteytetään

Toisin kuin edellisessä luonnoksessa, myös arvosanoista A ja B saa nyt pisteitä. Tämä tuo opiskelijoiden pistejakauman lähemmäs normaalijakaumaa, ja siten tekee opiskelijan pistesaldosta vakaamman: yhden arvosanan ero tärkeässä aineessa ei enää jätä opiskelijaa pisteittä.

“Äidinkieli, matematiikka, paras reaali, paras vieras kieli ja painotetut aineet”

Malli yksinkertaistuu tutuksi kuvioksi: vastaavia valintamalleja on käytetty eri yliopistoissa jo pitkään. Koska malli on niin lähellä nykyisiä todistusvalintoja, sen “myöhäinen” julkistusaika ei aiheuta niin suurta haittaa lukio-opiskelijoille, joille tieto mallista tulee kesken opintojen: ohjausvaikutukset ovat samanlaisia kuin nykyäänkin. Yllättävät seurannaisvaikutukset vähenevät, kun malli on konservatiivinen.

Uusia poimintamalleja

Poimintamalleja on lisätty; koulutusala voi valita esimerkiksi sellaisen poimintamallin, jossa korirakenteesta luovutaan ja opiskelijalta valitaan viisi parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Erilaiset poimintamallivaihtoehdot konkretisoituvat paremmin sitten, kun julkaisemme touko-kesäkuussa kunkin koulutusalan valitseman pisteytystaulukon. Nyt eri vaihtoehdot ovat koulutusalojen pohdittavissa.

Uusi pisteytyslogiikka

Aineesta saatavat pisteet määräytyvät seuraavan kaavan mukaan:

Esimerkiksi filosofiassa on 4 kurssia, joten pistemäärä filosofian laudaturista on sqrt(4)*10 = 20. Useimmille aineille painotuskerroin perustaulukossa on 1, ja poikkeukset perustellaan erikseen. Pistemäärä ei aina ole tasaluku, vaan esimerkiksi fysiikan laudaturista saa 26,5 pistettä. Pistemäärät pyöristetään aina lähimpään desimaaliin.

Muiden arvosanojen pistemäärät määräytyvät murto-osina laudaturin pisteistä siten, että eximiasta saa ⅚-osaa laudaturista, magnalla 4/6 eli ⅔ laudaturista, ja niin edelleen. Appobaturilla, alimmalla hyväksytyllä arvosanalla saa ⅙ laudaturin pisteistä.

Aineiden laajuuden neliöjuuriskaalaus tarjoaa tasapainoa työmäärän ja opiskelijan valintojen arvostamisen välille. Ratkaisu hillitsee laajimpien kurssikokonaisuuksien etuasemaa, joskaan ei nykyisellä poiminnalla eliminoi sitä.

Haasteita

Mallilla on yhä haasteensa laajuuserojen kanssa. Lyhyen matematiikan laudatur vastaa melkein pitkän matematiikan eximiaa, ja samoin lyhyen kielen laudatur melkein pitkän kielen eximiaa. Näin ollen opiskelijalla voi olla kiusaus kirjoittaa aine osaamistaan suppeampana varmistaakseen paremmat pisteet. Kvanttikaan ei kuitenkaan osannut tarjota ongelmaan tyydyttävää ratkaisua, ja sama ongelma on olemassa myös nykyjärjestelmässä.

Kaikki ratkaisut ongelmaan ovat kuitenkin väistämättä ristiriidassa “työstä palkitaan”-ajattelun kanssa. Työmäärään pohjaava laskelma on sokea sisällön tiiviydelle tai haastavuudelle suhteessa toiseen, vastaavaan opintokokonaisuuteen.

Ratkaisu luonnollisesti säilyttää myös useimmat ylioppilastodistuksen perusteella valittaessa syntyvät haasteet, jotka eivät riipu todistusvalinnan toteutustavasta.

Lopuksi

Uusin hyväksytty versio pisteytystyökalusta on konservatiivinen toteutus, joka välttää ensimmäisen luonnoksen pahimmat sudenkuopat. Se tarjoaa lähtökohdan, josta mallia voidaan tulevaisuudessa kehittää käytännön havaintojen pohjalta.

 

5.3. Artikkelista korjattu asiavirheitä: 

Pistetaulukot hyväksyi UNIFIn vararehtorikokous (alun perin artikkelissa puhuttiin rehtoreista).

Selvennettiin kielitaulukon ja perustaulukon yhdistämistä, ja lisättiin huomio uusista poimintamalleista.