Vaalikopin yksinäisyydessä omaa sykeröä rustatessaan moni suomalainen tukeutuu tarjolla oleviin esimerkkinumeroihin. Tarkkasilmäisemmät äänestäjät voivat havaita numeroiden olevan hieman erikoisen muhkuraisia ja vielä erimoisia kuin koulussa opetettiin. Mistä nämä numerot ovat oikein peräisin? Mikä on ylipäätään mallinumeroiden historia? Kvantti selvittää.
Yhteydenotto Oikeusministeriöön tuottaa nopeasti tuloksia. Oikeusministeriön edustaja valottaa lyhyesti mallinumeroiden alkuperää: “Olemme käyttäneet mallina Opetushallituksen ns. vanhoja mallinumeroita, jotka olivat voimassa vuoteen 2004 saakka.” Kvantti ei vaivaa Oikeusministeriötä enempää, onhan näillä tässä yhdet vaalit järjestettävänä.
Opetushallitus vahvistaa numeroiden alkuperän: Kyseessä on todennäköisesti Toivo Heiskasen 1986 opetushallitukselle kehittämä tyyppikirjaimisto. Heiskasen tyyppikirjaimisto oli yksinkertaistettu versio vanhemmista, koristeellisemmista mallikirjasimista, mutta suunniteltu helposti käsin piirrettäväksi. Nämä ovat kaikkien 90-luvun nuorien “ensimmäiset numerot”. Numeroiden yhdennäköisyys vaalien mallinumeroihin on verrattain selkeä. Alkuperä selvisi kivuttomasti! Mutta miksi ne otettiin käyttöön, mikä on näiden numeroiden tarina?
Numeromallit ja perusoikeudet
1950-luku: punaisesta viivasta numeron kirjoittamiseen
Jos äänestyslipukkeessa “ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa”, ääni hylätään, kertoo Vaalilaki. 1950-luvulla siirryttiin kuuluisan punaisen viivan piirtämisestä ehdokkaan numeron kirjoittamiseen äänestyslappuun. Viivaa piirtäessä numeroiden epäselvyys ei tietenkään ollut ongelma. 1950 julkaistiin myös uudet tyyppikirjaimet, mutta Vaalilaki ei ottanut niihin kantaa.
2000-luku: sekalaisia ohjeistuksia
2000-luvulle asti kansakunta äänesti ilman suurempia kohuja aiheesta. 2010-luvulle saavuttaessa kuitenkin lipallinen ykkönen (1) ja väkäsetön seitsikko (7) alkoivat yleistyä. Ykkösen väkänen saapui todennäköisesti digitaalisten tekstien mukana, ja väkäsetön seiska oli yhteiseurooppalaista vaikutusta: muualla maailmassa poikkiviivasta on pitkälti luovuttu.
Oikeusministeriö lähetti äänestäjille mallinumerot äänestysoikeusilmoituksen mukana, ja vaalitoimitsijat askartelivat omia sekalaisia ohjelappusiaan osaamisen ja jaksamisen mukaan – helpottihan tämä ääntenlaskijain työtä. Ennen vuotta 2012 mallinumerotoiminta oli kuitenkin nykyiseen verrattuna järjestäytymätöntä ja pienimuotoista.
2011: kohu numeromalleista
Vuonna 2011 eduskuntavaalien yhteydessä nousi julkisuudessa esiin käsinkirjoitettavien numeromallien keskinäinen sekoitettavuus. Epäselvien numeromerkintöjen perusteella oli hylätty noin joka tuhannes ääni, kertoi tilasto. Eduskunnassa tehtiin lakialoite numeron 7 poistamiseksi kokonaan ehdokasnumeroista. Yleinen huoli hylätyistä äänistä oli voimakas, ja aihetta puitiin julkisuudessakin laajalti.
23.6.2011 eduskunnan oikeusasiamies teki Oikeusministeriölle ja Opetushallitukselle selvityspyynnön koskien “äänestyslappuihin käsin kirjoitettavien numeroiden sekoitettavuutta”. Oikeusministeriö antoi aiheesta vastauslausunnon ja ryhtyi jatkotoimiin, päättäen tehostaa tiedotusta aiheesta. Ilmoitus äänioikeudesta -kortissa olevien mallikirjainten kokoa kasvatettiin 2012 presidentinvaaliin. Presidentinvaalissa käytettiin ehdokasnumeroina Heiskasen tyyppikirjoitukseen pohjaavia numeromalleja, poiketen esimerkiksi vuodesta 2006.
2012: yhtenäistetyt vaalinumerot
Loppuvuodesta 2012 kunnallisvaaleissa otettiin ensi kertaa käyttöön Ohje äänestäjälle -laput. Tässä lapussa on nämä muhkuraiset numerot. Nämä numeromallit tulisi asettaa äänestäjän saataville äänestyskoppiin, esille äänestyspaikalle ja mahdollisuuksien mukaan näitä numeromalleja pitäisi käyttää yhdistettyjä ehdokaslistoja koostettaessa. Äänestyspaikalla äimästellessä näitä on vaikea välttää.
Tuon samaisen 2012 aloitetun selvityksen seurauksena vuonna 2016 Opetushallitus palautti seiskaan väkäsen Oikeusasiamiehen kannanoton jälkeen. Mutta miksi muhkurat?
Miksi muhkut?
Oikeusministeriö ei valottanut numeroiden muodon taustoja. Kvantti käytti numerot kahdella taittaja-alumnuksellaan analysoitavana.
Kirjoitettavaksi, ei ihasteltavaksi
“Ehkä hyvä ensimmäinen huomio on, ettei näitä ole suunniteltu hyvän näköisiksi vaan tunnistettavasti kirjoitettaviksi. Teknisenä huomiona etenkin nollasta huomaa numeron olevan koottu lyhyistä, suorista pätkistä. Oikein mikään elementti numeroissa ei ole konsistentti, että typografisesti aikalailla 0/5.
Se, että kirjoittavatko ihmiset noiden perusteella selkeitä numeroita, on kuitenkin asia erikseen. Mutta en tiedä lisääkö tunnistettavuutta se, että kaikki numerot ovat vinksinvonksin.”, kommentoi ensimmäinen Kvantin haastattelemista taittaja-alumnuksista.
Osa numeroiden erikoisista kulmista onkin peräisin Heiskasen tyyppikirjoituksesta. Esimerkiksi numeron 0 epäsäännöllinen muoto seuraa suoraan tyyppikirjoituksen nollaa. Oikean yläkulman muoto on nollan sulkemista varten. Kirjaimet on suunniteltu käsin piirrettäviksi, eivätkä siksi ole aivan säännöllisen muotoisia.
Kulmat ja muhkurat tyypillistä vektorigrafiikkaa
Toinen taittaja perehtyi tarkemmin mallinumeroiden kokoonpanoon: “Nämä on selkeästi itse tehtyjä, noudatellen mallinumeroita, joko noita Heiskasen alkuperäisiä tai tuota 2012 vaaleissa ollutta kirjasinta. Tehty Adobe Illustrator -nimisellä vektorigrafiikkaohjelmalla, vahvistavat dokumentin metatiedot.
Vektorigrafiikassa muodot määritellään pisteinä ja näitä yhdistävinä kaarina. Jos pisteet ovat harvassa, ne saattavat korostua pehmeinä kulmapisteinä. Tämän huomaa erityisesti numeroista 6 ja 8. Nämä ovat hyvin tyypillisiä virheitä, joita käsin kopioidessa syntyy, samoin kuin todella terävät kulmat numeroissa 4, 5 ja 7.” Numeroiden typografia onkin mitä todennäköisimmin toteutettu virkamiesmuotoiluna.
Harmillista nykyisessä toteutuksessa on mallinumeroiden kelvottomuus käyttöön esimerkiksi kunnallisvaalien ehdokaslistojen koosteessa, koska kirjaimet ovat tiedostossa pelkkinä viivamuotoina. Ne eivät ole helposti kirjoitettava fontti, vaan kuvia numeroista, jotka pitää raahata paikalleen listaa muokatessa. Näin ollen ne ovat epäkäytännöllisiä pidempiä listoja varten.
Kvantti voi spekuloida kahta syytä numeroiden epäsäännölliseen muotoon.
1) Helppo toisinnettavuus käsin
Epäsäännöllisen muotoisten numeroiden kopioiminen saattaa tuntua luontevammalta. Kliinisen fontin kopioiminen on helposti vierasta, vaikka kirjasin olisikin suunniteltu imitoimaan käsinkirjoitusta. Epäsäännöllinen muoto voi siis toimia positiivisesti, rohkaisten äänestäjää ottamaan mallia.
2) Tekijänoikeus- tai lisenssiongelmat
Vuoden 2016 tuoreessa mallikirjoitushankinnassa syntyneen fontin tekijänoikeus jätettiin sen valmistaneelle toimistolle. Toimisto perii maksun jokaisesta asennetusta lisenssistä, ja fonttitiedoston digitaalinen jakelu on kielletty. Vastaavasti voi olla, ettei Oikeusministeriöllä ollut lisenssiä Heiskasen mallikirjoitukseen pohjautuvaan fonttiin, jota aiemmin käytettiin. Oman version tuottaminen voisi tällöin olla ratkaisu kahteen ongelmaan.
Kopioiminen on voinut olla tapa kiertää fontin omistajan tekijänoikeutta kirjasimiin: vähän vastaavan fontin luominen itse ei riko tekijänoikeutta, mutta sallisi saman hyödyn. Näitä uusia kirjasimia OM saisi levittää ilman tunnontuskia mahdollisesta tekijänoikeusrikkomuksista.
Vaihtoehtoisesti Äänestäjän ohje -dokumenttia kootessa ei ehkä ollut kyseistä tai vastaavaa fonttia asennettuna, ja käytössä pelkästään pikselöitynyt kuva mallikirjoituksesta (kuten meillä yllä). Tällöin fontin kopioiminen kuvatiedoston pohjalta olisi kiertoratkaisu korkealaatuisemman kuvan tuottamiseksi. Kunnallisvaalien puskiessa päälle nopea kiertoratkaisu olisi epäilemättä ollut tervetullut.
Osaamisen rajat
Molemmissa näissä vaihtoehdoissa epäsäännöllinen muoto olisi perimmiltään dokumentin valmistelijan tulkinta “riittävän hyvästä” numeromallista. Virantoimittajat ovat harvoin ammattimaisia typografeja, ja numeromallien epäsäännöllisyys hyvin tyypillisä virheitä.
Lopuksi
Esimerkkinumerot ovat kuitenkin toimittaneet virkaansa mallikkaasti. Hylättyjen äänien määrä kääntyi laskuun muutoksen jälkeen. Selvemmillä ohjeilla ja esimerkeillä on epäilemättä ollut osansa tässä. Väkänen on palautettu seiskaan. Nämä numerot ovat pieniä asioita, mutta demokratian ydintä: juuri näitä pieniä numeroita piirtämällä puhalletaan elo koko kansanvaltaan.
Kvantti kokosi iltapuhteena vaalien kunniaksi oman fonttinsa mallinumeroita varten. Siitä on poistettu nykyisten mallinumeroiden muhkuraisuus, mutta sen juuret ovat yhä Heiskasen tyyppikirjoituksessa ja se säilyttää nykyisen mallin käsintehdyn tunnelman, onhan sekin amatöörien kasaama. Fonttitiedosto sisältää numerot nollasta yhdeksään. Fontti on julkaistu avoimella lisenssillä ja Kvantti luopuu oikeuksistaan siihen.
Kvantin ehdotus uudeksi Ohje äänestäjälle -lapuksi
Kvantin numeromallit pakattuna fonttipakettina