KIIRE!

Opinnot ovat tärkeitä. Niin tärkeitä, että ne tulisi saada nopeasti läpi. On toki tärkeää olla valmis ajoissa, suurten herrojen päättämässä 4,5 vuoden ajassa. Toki sitäkin nopeampi valmistuminen olisi suotavaa. Opiskele siis ahkerasti ainakin 20 ov lukukaudessa. Lue ahkerasti kirjojasi, valmistele laskuharjoituksesi sekä selkkarisi huolella ja lue tenttiin hyvissä ajoin. Arvosanojen tulee toki olla kolmosta parempia. Äläkä unohda lukea monipuolisesti! Pelkät pää- ja sivuaine eivät riitä laajan kielitaidon sekä tehokkaan tietokoneenkäytön opetteluun.

Työtä tulee tehdä opintojen aikana. Vähintäänkin kesälomilla, mutta erikoistöiden valmistamiseksi kannattaisi olla töissä osa-aikaisena myös talvet. Jo opintojen rahoituksen kannalta se on tärkeää - eihän opintolainalla voi ryhtyä elämään. Työt tulee tehdä tunnollisesti ja aikataulussa. Opetukseen pitäisi assistenttina osallistua, ei tämä korkeakoulu ilman assistentteja toimi.

Mutta pitäähän teekkarillakin elämä olla! Ei opiskelusta tule mitään ilman lepohetkiä. Yhteisten kivojen hetkien aikaansaattamiseksi tarvitsemme kilta-, osakunta-, alayhdistys- ja muita aktiiveja. Kyllähän juhlien järjestelemiseen työtäkin tulee tehdä, ulkopuolisilta tilattuna juhlista tulisi aivan liian kalliit - ja pitäähän killan/osakunnan/ylioppilaskunnan lehteen juttujakin saada, muuten jäämme ilman hauskoja lukuhetkiä.

Urheiluakin pitäisi harrastaa. Elimistön kunnossapitämiseksi kaksi-kolme kertaa viikossa pitäisi pari tuntia siihenkin käyttää. Muuten lihaksisto rappeutuu, vatsa kasvaa, nivelet kuluvat ja keski-ikään mennessä alkavat vaikeudet.

Kulttuuria pitäisi harrastaa. Tulisi ainakin lukea muutakin kuin oman alan kirjallisuutta. Yleissivistys on tärkeää! Maailman tapahtumistakin (ja niiden taustoista) tulisi olla selvillä, eikä tähän riitä paikallislehden uutistoimitus - pitää selvittää monen toimittajan totuudet ja ajatella itsekin siihen päälle, ennenkuin tosiasiat alkavat olla selvillä.

Seurustelu olisi tärkeää. Juuri opiskeluaikana on hyvät mahdollisuudet löytää elämänkumppani. Tyttö/poikaystävä tarvitsee aikaa, ei kerran viikossa lähetetty sähköposti pidä rakkautta yllä.

Sukulaisiakin sekä tuttuja saattaa lähiseudulta löytyä. Yleensäkin ihmissuhteet tarvitsevat aikaa. Pitäisi pitää yhteyttä, jutella, kuunnella - heidän elämäntilanteistaan pitäisi ehtiä pysyä selvillä, heidän suruihinsa ja iloihinsa tulisi ottaa osaa. Onko sinulle ylihuominen tentti tärkeämpi kuin sisaren huomiset häät? Aika on valintoja täynnä ja jälkikäteen vasta huomaat mitä kaikkea olet mennyt unohtamaan.

Uni on tärkeää. Mielen- ja ruumiin terveyden takia kahdeksan tunnin verran tulisi ehtiä nukkua. Eivät seuraavan päivän työt suju kovin tehokkasti, jos takana on vain neljän tunnin lepo. Toisaalta "tämän selkkarin pitäisi olla valmis aamulla..."

Eiköhän siinä ollut listaa elämän tärkeistä asioista. Tärkeysjärjestyksessä ne eivät olleet, se kun on kovin subjektiivinen käsite. En tiedä, kuinka paljon aikaa nuo vaatisivat, mutta viiden vuoden opintosuunnitelmalla (joka on siis liian hidas) arvioisin yhden henkilön otoksen tilastollisen tutkimuksen perusteella tarvittavan noin 40-tuntinen vuorokausi.

Eivätköhän muutkin ole ongelmaan tutustuneet. Onneksi aikanaan valmistuttuamme tilanne on toinen ja aikaa riittää - toki niin! Lastenkasvatuksen ja asuntovelan pursituksessa väitöskirjaa väkertäessä saattaisi tuo 40-tuntinenkin vuorokausi käydä lyhyeksi. Ei työelämä tarjoa ainakaan kevyempää työtahtia - muutenhan me saattaisimme elää eläkeikään saakka. Eihän valtiolla ole moiseen varaa.

Nojoo, eivät kaikki pakerra väitöskirjaa yömyöhään. Toki jokunen joutuu/haluaa muuten vaan tehdä 90-tuntista työviikkoa konsulttitoimistossaan tai matkustaa 180 vuorokautta vuodessa. Maailma on töitä täynnään - työt vaan jaetaan perin harvoille.

Ihan vaan ajatuksia herätellen,
Iiro Jantunen