Kvantin vuoden 2019 toisessa vaalijutussa käsittelemme toukokuussa pidettäviä europarlamenttivaaleja, joissa kaikki Suomen ja muiden Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalaiset pääsevät valitsemaan edustajia Euroopan parlamenttiin. Valituista henkilöistä tulee Euroopan parlamentin jäseniä, eli meppejä (Member of the European Parliament) seuraaviin Europarlamenttivaaleihin asti, jotka järjestetään viiden vuoden välein.

Miten äänestäminen ja meppien valinta tapahtuu

Suomessa voi äänestää kaikkia Suomessa ehdolle olevia ehdokkaita, sillä Suomi muodostaa vaaleissa yhden vaalipiirin siinä missä esimerkiksi Pirkanmaa muodostaa yhden vaalipiirin Suomen eduskuntavaaleissa. Jokaisesta vaalipiiristä eli EU:n jäsenvaltiosta valitaan valtion väkilukuun suhteutettu määrä edustajia kuitenkin siten, että jokaisella jäsenvaltiolla tulee olla vähintään 6 ja enintään 96 edustajaa parlamentissa. Suomesta valitaan tästä syystä ääntenlaskennan päätteeksi 13 suurimman vertailuluvun saanutta ehdokasta uusiksi mepeiksi.
Europarlamenttivaalien vertailuluvut lasketaan seuraavasti. Ensiksi yksittäisen puolueen tai vaaliliittouman ehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen heidän henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Tämän jälkeen jokaiselle kyseisen puolueen tai vaaliliittouman jäsenelle lasketaan vertailuluvut kaavalla S/n, missä S on kaikkien kyseisen puolueen tai vaaliliittouman ehdokkaiden saamien äänien summa, ja n on kyseisen henkilön sijoitus edellä mainitussa puolueen tai vaaliliittouman ehdokkaiden paremmuusjärjestyksessä. Lopuksi kaikki vaalipiirin vertailuluvut asetetaan suuruusjärjestykseen ja 13 suurinta vertailulukua saanutta henkilöä valitaan uusiksi mepeiksi.

Millainen äänestysprosentti europarlamenttivaaleissa on ollut
Vuosina 2009 ja 2014 europarlamenttivaalien äänestysprosentti on koko Euroopan tasolla ollut noin 43 prosenttia äänioikeutetuista, mutta Suomessa vain noin 39.

Onko vuoden 2019 vaaleissa jotain erityistä

Vuonna 2019 europarlamenttivaalit tekee osaltaan mielenkiintoiseksi Iso-Britannian ero EU:sta. Euroopan parlamentissa voi olla yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan korkeintaan 751 jäsentä, joista yksi toimii parlamentin puhemiehenä. Nykyisessä parlamentissa on 73 edustajaa Isosta-Britanniasta ja vaikka Iso-Britannia valmistelee kuumeisesti eroaan unionista, tullaan maassa järjestämään europarlamenttivaalit samoin kuin muissa EU:n nykyisissä jäsenvaltioissa toukokuussa 2019. Iso-Britannian EU eron eli Brerixitn vahvistuessa ei valtiolla tule olemaan enää edustajia parlamentissa, minkä jälkeen parlamentin kokoa olisi tarkoitus supistaa 705 meppiin. Tämä tarkoittaisi, että 27 nykyisistä Iso-Britannian paikoista jaettaisiin uudelleen, minkä tapahtuessa esimerkiksi suomalaisten meppien määrä tulisi kohoamaan neljääntoista.

Europarlamenttivaalien tärkeät päivämäärät

18.4.2019 Europarlamenttivaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä
25.4.2019 Europarlamenttivaalien ehdokasasettelun vahvistaminen
15.-21.5.2019 Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys kotimaassa
15.-18.5.2019 Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys ulkomailla
26.5.2019 Europarlamenttivaalien virallinen vaalipäivä
Kesäkuu Valitut ehdokkaat neuvottelevat poliittisten ryhmien muodostamisesta
2.7.2019 Vastavalitun parlamentin järjestäytymisistunto

Valta Euroopan unionissa

Euroopan parlamentti ei suoraan vertaudu Suomen eduskuntaan. Siinä missä eduskunta käyttää Suomessa yksin ylintä päätösvaltaa, on Euroopan parlamentin rooli monimutkaisempi.

Peruslainsäädännössä Euroopan parlamentti on tasavertainen jäsenmaita edustavan Euroopan unionin neuvoston kanssa. Sekä parlamentin että neuvoston on hyväksyttävä lakiesitys, jotta se astuu voimaan. Jäsenmaiden erillistä hyväksyntää ei tarvita.

Esimerkkejä peruslainsäädännöstä ovat esimerkiksi GDPR-asetus ja paljon kohua herättänyt tekijänoikeusdirektiivi. Asetukset ovat sellaisenaan sanasta sanaan voimassa jokaisessa jäsenmaassa.

Direktiivi vaatii jokaista jäsenmaata hyväksymään lain, joka täyttää direktiivin ehdot. Jäsenmaat voivat samalla joko tiukentaa tai välillä myös vesittää direktiivien tarkoitusperiä esimerkiksi tekemällä lainsäädännöstä tarkoituksella hankalaa valvoa.

Monessa muussa asiassa parlamentin valta on teknisesti vähäisempää. Esimerkiksi vapaakauppasopimuksen ja Brexit-erosopimuksen neuvottelee komissio. Parlamentti voi joko hylätä tai hyväksyä lopullisen sopimuksen. Parlamentti pidetään toki neuvotteluissa mukana, sillä esimerkiksi pitkään neuvotellun vapaakauppasopimuksen kaatuminen parlamenttiin olisi poliittisesti noloa.

Lisäksi esimerkiksi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli käytännössä budjetin yksityiskohdista päättää neuvosto, ja jälleen parlamentti voi joko hyväksyä tai hylätä esityksen.

Lisätietoja löydät muun muassa eurooppatiedotus.fi -sivustolta.

Euroopan unioni opiskelijalle

Opiskelijalle Euroopan unioni saattaa tuntua välillä etäiseltä. Koulutuksella unionilla on hyvin vähän sananvaltaa eivätkä EU-politiikan ytimen vaikutus ole aina selvää.

Koulutuksen saralla merkittävimpiä EU:n saavutuksia on ERASMUS-ohjelma, jonka budjettia parlamentin monet ryhmät ovat pyrkineet kasvattamaan. Nykyinen budjetti on noin 2 miljardia euroa vuodessa, joka vastaa karkeasti suomalaisten yliopistojen perusrahoitusta.
Lisäksi EU rahoittaa tutkimusta ja koulutusta monen muun eri ohjelman kautta kymmenillä miljardeilla euroilla.

Vapaa liikkuvuus EU-maiden sisällä sekä jäsenmaiden velvollisuus kohdella EU-kansalaisia omiensa kansalaisten lailla helpottavat opiskelua ulkomailla. Toiseen EU-maahan muuttaminen on helppoa ja lukukausimaksut tyypillisesti pienempiä kuin ei-EU-kansalaisilla.

EU:n ydinalueet, sisämarkkinat ja vapaakauppa näkyvät niin halvempina tuotteina kuin roaming-maksujen rajoittamisena. Lisäksi esimerkiksi CETA-sopimus helpottaa myös maahanmuuttoa Kanadan ja EU-maiden välillä.

Euroopan unioni on myös tärkeä toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa. Unioni asettaa päästövähennystavoitteita ja ylläpitää EU:n laajuista päästökauppaa. Unioni on myös viimeisimmällä parlamenttikaudella päättänyt monien muovituotteiden kiellosta.

EU:n olennaisimpia toimielimiä

• Eurooppa-neuvosto: EU:n jäsenmaiden johtajien huippukokous (“huippari”). Kokoontuu virallisesti muutamia kertoja vuodessa, asettaa isot strategiset linjat ja päätti muun muassa Brexitin lisäajan myöntämisestä.
• Euroopan unionin neuvosto (“neuvosto”): EU:n jäsenmaiden ministereistä koostuva toimielin, joka päättää EU lainsäädännöstä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Kokoontuu aiheesta riippuen eri kokoonpanoilla, esimerkiksi koulutusasioista päätettäessä opetusministerit edustavat jäsenmaita.
• Euroopan parlamentti (“parlamentti”,”EP”): suoraan kansalaisia edustava toimielin, joka valitaan vaaleilla. Päättää EU-lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa
• Euroopan komissio: Toimeenpaneva elin, joka valvoo sopimuksien ja lainsäädännön noudattamista sekä tekee ainoana lainsäädäntöaloitteet. Eurooppa-neuvosto ja parlamentti päättävät kokoonpanosta. Jokaisella jäsenmaalla yksi edustaja.