Voitko hyvin? Voivatko kaverisi hyvin? Opiskeletko Perustieteiden korkeakoulussa? Tämän lehden lukijana vastauksesi kolmanteen kysymykseen on luultavasti myöntävä, kahteen muuhun ei. Ja jos et usko käsienheilutteluun, on aiheesta tehty oikeakin tutkimus: “Opiskelijoiden hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa: Vuoden 2013 hyvinvointiselvityksen tulokset” (Kalliomaa, 2014). Raportissa on kuitenkin keskivertofyysikon luettavaksi aivan liian monta korrelaatiokerrointa, joten Kvantti raportoi – jottei totuus unohtuisi.
”Yksilön tai yhteisön pahoinvointia ei voida pitää suotavana asiaintilana tai olosuhteena, joka automaatiolla hioo opiskelija-aineksen timanttisiksi ammattilaisiksi. Metaforisesti voidaan ajatella, että pahoinvoinnin ja kipuilun kautta hioutuneet ammattilaiset ovat hauraampia ja helpommin pirstaloituvia, sillä hiontavaiheessa timanttiin on piirtynyt enemmän säröjä ja leikkauksiin haparoivia aloituskohtia. Hyvinvoinnilla ja yhteisöllisyydellä hiotut kivet taas ovat luonnostaan koherentteja ja pysyvät koossa vaivatta; tällöin energiaa jää myös varsinaiseen perustehtävään, timantin kohdalla ehkä valon taittamiseen – ja diplomi-insinöörin kohdalla ammatilliseen kompetenssiin, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen.” –Kalliomaa 2014
Kysely lähetettiin kaikille Perustieteiden läsnäoleville suomenkielisille perusopiskelijoille, joista noin kolmannes – reilu 500 – vastasi. Selvityksessä mitattiin kahta pahoinvoinnin lajia, psyykkistä kuormittuneisuutta (psyykkistä oireilua ja pahaa oloa) ja opiskelu-uupumusta (opiskelija on palamassa loppuun). Näille molemmille on vakiintuneet psykologiset mittarit, joten käsitteet eivät ole tuulesta temmattuja. Lisäksi selvitettiin vastaajien asenteita opiskelua, opetusta ja koulun henkilökuntaa kohtaan, tunteita opiskelujen yhtenäisyydestä ja kiltatoiminnasta sekä olennaisimpia taustatietoja.Psyykkisesti kuormittuneita on noin kolmasosa vastanneista.Yhdellä neljästä opiskelijasta on kohonnut tai selvästi kohonnut opiskelu-uupumuksen riski. Enemmän tai vähemmän uupuneita on SCIn otoksesta 47%. Vastaava osuus keskimääräisellä yliopisto-opiskelijaotoksella on 9%.
Pahoin siis voidaan. Psyykkisestä kuormituksesta ja opiskelu-uupumuksesta kärsivät opiskelijat eroavat parempivointisista tovereistaan myös muiden vastaustensa osalta, mutta eri tavoin: psyykkisesti kuormittuneet erottuvat negatiivisuudellaan, opiskelu-uupuneet positiivisuudellaan. Kuormittuneilla on tyypillisesti kokemus, ettei opiskelijoita kohdella oikeudenmukaisesti, puolestaan uupumusriskissä olevien mielestä kohtelu on oikeudenmukaista. Kiltojen kannalta mielenkiintoisesti uupuneet osallistuvat enemmän kiltatoimintaan ja heillä on positiivinen kuva kiltatoiminnasta, kun taas kuormittuneet osallistuvat toimintaan harvemmin ja heidän mielestään kiltatoimijoita on vaikea lähestyä.
Kaksi lajia pahoinvointia
Vain muutama vastannut oli sekä uupumusriskissä että kuormittunut, joten yhteensä kaksi kolmesta vastanneesta voi pahoin tavalla tai toisella. Tilanne on siis hälyttävä. Nyt etenkin korkeakoulun johto on herännyt tähän. Haastavaksi reagoinnin tekee se, että kuormittuneet ja uupuneet kokevat korkeakoulun oppimisilmapiirin liki päinvastoin. Lisäksi kandiuudistus on laittanut ainakin alkupään opinnot melkein kokonaan uusiksi.
Koska koulutusohjelmien väliltä löytyi selvityksessä jonkin verran eroja (kärjistäen tutalaiset ovat opiskelu-uupuneita, tikkiläiset psyykkisesti kuormittuneita, fyysikot ja infolaiset vähän molempia) ja koulutusohjelmien opetus eroaa, yritetään hyvinvoinnin parantamiseksi keksiä keinoja koulutusohjelmittain. Korkeakoulun tasolla yhteiseksi kärjeksi on valittu työmäärän vähentäminen: Opintojen hajottavuus ei ole yllätys niiden vaatiessa kaiken ajan elämästä. Rehellisestä yrityksestä huolimatta harva opiskelija SCIssä saavuttaa 55 opintopisteen vuositavoitteen, joten jossain selvästi on vika. Kovin pitkälle reagoinnissa ei ole vielä päästy, mutta käytännön tason esimerkkinä fuksien eri kurssien deadlineja on koordinoitu.
Selvityksessä kysyttiin myös melko kattavasti näkemyksiä kiltatoiminnasta. Huomionarvoisia korrelaatioita löytyy ainakin kilta-aktiivisuuden ja opiskelu-uupumuksen väliltä. Samoin negatiivinen kuva kiltatoiminnasta ja vähäinen kilta-aktiivisuus korreloivat varsin voimakkaastikin. Kyselylomakkeessa oli myös mahdollisuus antaa vapaata palautetta killoille eri aiheista. Tuloksissa riittää siis pureskeltavaa pidemmäksikin aikaa.
Kvantti aikoo jatkossakin seurata hyvinvointiselvityksen tilannetta ja kehitystä. Kaikkien meidän psyykkinen hyvinvointi on ihan oikeasti iso juttu. Suuren joukon voidessa edes vähän pahoin on kovin todennäköistä, että joidenkin kohdalla tilanne kärjistyy todella pahaksi. Tämä voi osua sinun tai ystäviesi kohdalle. Moneen kertaan sanottua, opiskelu meillä on vaativaa ja rankkaa. Muistakaa tämä, puhukaa hyvinvoinnista. Kvanttikin puhuu. Jottei totuus unohtuisi.