Tiivistelmä: Paperi, paperi, tasapeli?

Ajankohtaista: Kvantti julkaisi alkuviikosta yliopistojen todistusvalintaan esitettyä pisteytystyökalua käsittelevän raportin ja liki samansanaisen juttusarjan. Yleisön pyynnöstä täydennämme juttusarjaa ja raporttia tällä tiivistyksellä. Raportti onkin kerännyt jo tuhansia silmäpareja: kuka sanoi, että ketään ei kiinnosta lukea raportteja! Olemme päivittäneet kaikki Kvantin sivuilla olevat linkit ohjaamaan uusimpaan versioon. Jos haluat tietää, mistä on kyse, mutta et lukea koko 18-sivuista raporttia, voit lukea oheisen tiivistelmän aiheesta.

Aino-lehdessä haastateltiin nuoria opiskelijavaikuttajia

Esitetyssä pisteytystyökalussa yliopistoille suositellaan pisteytettäviksi ylioppilastutkinnon arvosanoja L–C siten, että eri ainevalinnat tuottavat erilaisia pistekombinaatioita. Pisteytystaulukoita on kolme, ja alat voivat lisäksi valita yhden painotetun aineen, josta saa enemmän pisteitä kuin siitä muuten taulukon perusteella saisi.

Kvantti syventyi työkalun toimintaan ja pyrki löytämään pisteidenlaskentamallin ongelmia, niiden juurisyitä ja ratkaisuja niihin. Keskeisimmän kritiikin voi tiivistää kolmeen kohtaan:

  • Pisteytyksen reiluutta on uhrattu tasapisteiden välttämiseksi – erottelukykyä voi kasvattaa reilummin keinoin.
  • Perustaulukon painotusmahdollisuus on liian alhainen – muokkaamalla painotusjärjestelmää voi kasvattaa painotuksen merkitystä ja samalla luopua erillisistä pistetaulukoista.
  • Korimallin ja poiminnan toteutus kannustaa yksipuolisiin, samanmallisiin tutkintoihin eikä aidosti palkitse työnteosta tai yleissivistyksestä – poimintaa ja pisteytystaulukkoa muokkaamalla voi rakentaa kannustavamman järjestelmän.

Kvantin esittämä kritiikki ja parannusehdotukset ovat pisteytystyökalun mallin toteutuksen tasolla. Työkalun lähtökohdat, periaatteet ja itse mekanismien valinnat otetaan pitkälti oletuksina. Kvantti keskittyykin tarkastelemaan, miten työkalun toteutusta voisi parantaa, jotta se vastaisi paremmin työkalun periaatteita ja lähtökohtia. Näin kritiikki on mahdollisimman rakentavaa ja soveltamiskelpoista. Matemaattisten mallien yhteisvaikutusten pohtiminen on myös meidän alaamme, jolta voimme kenties tarjota arvokkaita oivalluksia.

Olisi kuitenkin arvokasta, että perusteellista korkeamman tason arvokeskustelua käytäisiin laajemmin. Mitkä voisivat olla järkeviä pisteytysperusteita, mitä periaatteita tulisi tavoitella? Millaisia opiskelijoita yliopistoihin ylipäänsä pitäisi valita? Mitä kysymyksiä pitäisi kysyä? Näitä kysymyksiä ei ratkota säätämällä valintataulukon painoja. Pohtikaa rohkeasti ja kertokaa muille! On arvokasta, että yliopistoyhteisö keskustelee näistä aiheista lausuntokierrosten lähestyessä.

Jos haluat jatkaa lukemista, voit jatkaa seuraavaan artikkeliin sarjassa tai siirtyä lukemaan itse raporttia.