Länsimetron toistuvat myöhästymiset saavat ihmisen helposti epäilemään tiedon luonnetta. Liikunta voi auttaa, mutta ongelmaan on myös ratkaisu! Epistemologia on tiedon luonnetta käsittelevä filosofian ala: alan tavoitteena on rajata mikä on tietämistä, ja miten tietoa voi ylipäätään saavuttaa.
Speksivuosi 2016: Fysikalen
Mistä on kyse? Lue taustajuttu!
Speksiperinne on rantautunut Suomeen Ruotsista, ja Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin fyysikoiden Fysikalen onkin käynyt vierailemassa Suomessa jo vuodesta 1988 aina kahden vuoden välein. 90-luvulla yleisöä kuulemma riitti sata tai parisataa Savoy-teatteriin asti. Kotimaisen speksitarjonnan monipuolistuttua huomattavasti 2000-luvulla oli vuoden 2016 marraskuussa vierailua katsomassa vain nelisenkymmentä lipun ostanutta, vaikka esitys oli tällä kertaa jopa tekstitetty englanniksi. Kokonaan englanniksikin kääntämistä on kuulemma harkittu, mutta tekstien ja aktiivisesti unohdetun kouluruotsin avulla speksistä pystyi kyllä nauttimaan ongelmitta. Harmittavan vähälukuinen yleisö ei kuitenkaan osannut omstartata kovin paljoa, ruotsalainen speksi ”aidolla” yleisöllä olisi vielä varmasti erilainen kokemus.
Persemonnin voitto: Kvantin ylianalyysi
Kvantin toimitus toimi valvovana puolueettoman lehdistön edustajana Fyysikkokillan vaalikokouksen ensimmäisellä puolikkaalla. Kokouksessa valittiin Fyysikkokillan kunniajäsentoimikunnan ehdotuksen mukaisesti kolme uutta kunniajäsentä ja päätettiin seuraavan vuoden raadin kokoonpanon vastaavan tämänvuotista mallia.Leon näkemys ihanteellisesta killasta: eri toimielimet vuorovaikuttavat luontevasti ja uusien toimijoiden on helppo tulla mukaan. Taiteilijan näkemys.
Kvantin vinkit tenttiviikkoon
Emme ota kantaa siihen, onko asunnon siivoaminen tenttiinlukemista kannattavampaa. Joitakin muita vihjeitä sen sijaan uskallamme antaa: anna kurssipalautetta!
Niiden tylsien, identtisten kurssipalautekaavakkeiden täyttämisellä oikeasti on väliä, vaikka lounaspöydässä kaverille avautuminen tuntuu helpommalta tai suoraan opettajalle tai opintovastaavalle huomauttaminen tehokkaammalta. Yksittäisen opettajan ja kurssin kehittämisen kannaltakaan numeerisella datalla ei ole kovin paljoa merkitystä, avovastauksilla tai vaikkapa palauteryhmän terveisillä taas sitäkin enemmän. Mutta millä muka insinöörikoulussa olisi helpompi perustella näkökantojaan kuin datalla, ja mieluummin N+1:llä kuin N:llä datapisteellä?