Category: Uutinen

Yliopistojen todistusvalintaa käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa otamme tavoitteeksi ratkaista osassa kaksi esiteltyjä ongelmia osan yksi lähtökohdista. Käymme ehdotuksia läpi pienimmistä ja tärkeimmistä muutoksista aloittaen. Ehdotukset koskevat erityisesti perustaulukkoa, mutta yleistyvät muihin taulukoihin soveltuvilta osin. Nämä ehdotukset ovat konkreettisia muutosehdotuksia, joita julkisuudessa on tähän asti ollut heikosti.

Myöhemmät ehdotukset listalla ovat perustavanlaatuisempia ja tekevät joitain ensimmäisen listan ehdotuksia tyhjiksi. Ajattele näitä ehdotuksia vaihtoehtoina toisilleen. On myös tärkeää pitää mielessä, että emme tarkoita, että malli olisi näillä muutoksilla täydellinen, vaan pelkästään parempi kuin nykyinen työkaluehdotus. Olemme myös ottaneet ehdotetun pisteytystyökalun pohjaksi ja pyrimme säilyttämään sen keskeisimmät ominaisuudet. Missä tahansa mallissa on lopulta paljon kritisoitavaa, ja siksi rakentava keskustelu aiheesta onkin arvokasta. Voit lukea Kvantin juttusarjan kokonaisuudessaan myös raportistamme Paperi, paperi, tasapeli? Yliopiston todistusvalinta.

The past week has proven itself rainy and windy. To help the readers better cope with 45° rainfall, the nice reporters at Kvantti have compiled an easy-to-understand visual guide to different techniques of umbrella use. We hope this is helpful especially for our readers less familiar with Finnish fall weather.

Tekisi mieli kirjoittaa kolumni termin ”vakuutus” merkityksen väärinymmärtämisestä, mutta se ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista – tavoite on saada kaikki käyttämään heijastinta. Ja koska heijastimen käyttö on hyvä asia, niin tarkoitus pyhittää keinot. Totuus on toissijaista.

Klassinen usein esitetty väite heijastimen käytön puolesta on ”kymmenkertainen kuolemariski ilman heijastinta”. Mikäli näin iso ero olisi olemassa, sen pitäisi näkyä hyvin selvästi vertailtaessa länsimaisia onnettomuustilastoja, sillä kuten Yle asian esittää: ”jalankulkijaheijastin tunnetaan Suomen lisäksi oikeastaan vain Pohjoismaissa”. Tämänkaltaista eroa ei kuitenkaan ole havaittavissa verrattaessa Pohjoismaita muihin länsimaihin. Väite on myös muilta osin vähintäänkin kyseenalainen, koska tietääkseni tämänkaltaista tutkimusta ei ole missään tehty. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt väitteen käyttöä lukuisissa heijastimen käyttämisestä muistuttavissa uutisissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana¹.

Kvantti sai harvinaisen haastattelun teoreettisen taloustieteen käytännön professorilta, Kexini Zeltä. Käytännön professori Ze, olette siis vahvistaneet että lukukausimaksut eivät aiheuta eriarvoistumista?

Zen tutkimuksessa käytetty vuokaavio.

Odottelin junaa asemalla. Oli liki keskiyö. Asemalle asteli seurue rehellisiä maahanmuuttokriittisiä herrasmiehiä, keskellä kirkasta yötä! Näillä herroilla oli maihinnoususaappaat, maastohousut, lentäjätakit, nahkaiset päälaet, hihanauhat, nyrkinkokoiset leijonariipukset ja vielä suuremmat nyrkit.

Kunnallisvaaleissa tiedossa ennätyksellinen äänimäärä, sanovat aaltolaiset matematiikan opiskelijat. Varsinkin nuoret vääntäytyvät vaaliuurnille poikkeuksellisen ahkerasti, opiskelijoiden arvio paljastaa.

Pyöräilykypärä, jokakeväinen kestouutinen. ”Pyöräilijä, älä ole tylsä: anna tyylisi näkyä kypäräss䔹, ”Tuunaaminen voi heikentää kypärä䔲  ja niin edelleen. Pyöräilykypäräkeskustelu jakaa mielipiteitä. Polkupyöräilyn etujärjestöt vastustavat kypäräpakkoa, koska sen tiedetään vähentävän pyöräilyn suosiota.³ Moni kypärää käyttävä pyöräilijä vastustaa kypärättömyyttä pinnallisena ja ulkonäkökeskeisenä. Liikenneturva kannattaa kypäräpakkoa, koska … Hetkinen, mikä on oikeastaan Liikenneturvan motivaatio tässä.

Kvantti on seurannut ilolla #turveinfo-kampanjaa, joka on lisännyt ansiokkaasti tietoa Suomen soista ja niiden hyötykäytöstä, ja kuinka turvemaiden hyötykäyttö voisi tuoda miljoonatulot turveyrittäjille. Kvantti on päättänyt osallistua tähän iloitteluun omalla #turveinnovaatio:llaan. Olemme opiskelleet turveinfon sivuja, ja keräämämme infon pohjalta keksineet oman innovaatiomme! Suunnittelimme myös innovaatiollemme oman julisteen, joka toivottavasti vakuuttaa kaikki turveperäisten terveyssiteiden ylivoimaisuudesta.

Mistä on kyse? Lue taustajuttu!

Pykälän 20. spexissä ollaan 1950-luvulla suomalaisessa mielisairaalassa, jonka ylilääkäri Aarne Brunin hoitokeinot ovat maailmallakin kehuttuja, mutta sairaalaan saapuva nuori lääkäri joutuu ne kyseenalaistamaan. Käsiohjelman mukaan Pykälän tämän vuoden speksiä oli pyritty viemään musikaalimaisempaan suuntaan, ja esimerkiksi dialogin taustalla jatkuva musiikki toi paikoin eloa kohtauksiin.